Imettäjälehmät juottavat ja lisäävät vasikkaterveyttä

Imettäjälehmien myötä Porren tilan vasikat ovat välttyneet ruokinnalliselta ripulilta.

Satu Sillanpää Porren ja Vesa Porren tilalla Kurikassa imettäjälehmät ovat hoitaneet vasikoiden juottamisen puolen vuoden ajan. Idea tuli eläkeläislehmältä, joka osoittautui erittäin innokkaaksi hoitamaan muiden vasikoita. Koska vasikkatilojen remontointi oli ajankohtainen, oli mahdollista ajatella ihan uusiksi vasikoidenhoidon käytännöt.

- Miksi emme antaisi lehmien hoitaa vasikoita enemmänkin, Satu alkoi miettiä.

Ab Porre Oy:n vasikkalassa on nyt 150 neliötä kestokuivikepohjaa. Tilan saa väliaidoilla jaettua kolmeen osaan siten, että osa on varattu imettäjälehmille ja osa vieroitetuille vasikoille. Vasikoiden vanha ruokintapöytä jätettiin remontissa paikalleen ja siellä on tarjolla vasikkarehua, heinää ja lypsävien seosta. Imettäjäosastolla ruokintapöydän yhteyteen rajattiin vasikkapiiloksi alue, johon lehmät eivät pääse. Lehmille on oma ruokintapöytä, jossa usein näkyy myös vasikoita syömässä lypsävien seosta. Satun mukaan vasikat opettelevat maistelemaan rehuja jo varhain imettäjien näyttäessä mallia.

Ei enää ripulia!

Aiemmin tilalla oli enemmän vasikkaripuleita ja napatulehduksia, mutta imettäjälehmien myötä vasikoiden terveysongelmat ovat vähentyneet. Ruokinnallista ripulia ei käytännössä ole, koska utareesta nautittuna maito on aina sopivan lämmintä ja samanlaista.

Kaikkea työtä ei voi ulkoistaa imettäjille, vaan tarvitaan hyvää vasikkasilmää arvioimaan, ovatko vasikat kylläisiä vai pitääkö johonkin asiaan puuttua. Parhaimmillaan vasikoita oli kolmen imettäjän kanssa 16, joten vasikoille käytiin kahdesti päivässä tarjoamassa myös lisämaitoa tuttiämpäristä.

Lisäksi ternimaidot juotetaan vasikoille pääsääntöisesti ihmisvoimin, jotta voidaan varmistaa tärkeä vasta-aineiden saanti pian poikimisen jälkeen. Vasikkalassa on edelleen tärkeätä viettää aikaa ja seurata vasikoiden kuntoa. Vaikeinta Satun mukaan on arvioida vasikkamäärää suhteessa imettäjiin eli hoksata se hetki, jolloin tarvitaan kahden lisäksi kolmas imettäjä tai milloin yhden voi jättää pois.

Vasikoiden vieroitus aloitetaan laittamalla vasikalle nenäläppä estämään imemistä. Tämän ajatellaan olevan vähemmän stressaavaa vasikalle kuin nopea vieroitus. Viikon päästä vasikka siirretään seuraavaan karsinaan, jossa pidetään nenäläppää vielä toiseksi viikoksi estämään, ettei vasikat ime toisiaan.

Satu Sillanpää Porre toteaa Vahvat vasikat -hankkeesta olleen hyötyä uusien, hyödyllisten rutiinien tuottajana.

Vahvat vasikat -hankkeesta hyötyä

Porren tila lähti keväällä mukaan Vahvat Vasikat -hankkeen pilottitilaksi samoihin aikoihin, kun imettäjälehmätoimintaa käynnisteltiin. Ideoita ja ajatuksia on palloteltu kesän aikana hankeväen kanssa. Tärkeimpänä hankkeen tuomana hyötynä Satu näkee vasikkaseurannan, jossa kirjataan ylös vasikkakohtaisesti tietoja, kuten ternimaidon brix-tulokset, mahdolliset ripulit ja muut terveyshavainnot.

- Ternimaidon brix-mittauksesta tuli seurannan myötä uusi, hyvä rutiini, ja nyt ollaan paljon paremmin selvillä, miten vasikoiden kanssa on imettäjälehmien mukaantulon jälkeen mennyt, Satu sanoo.

Vahvat vasikat -hankkeen tavoitteena on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää vasikkakuolleisuutta Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla. Lähde mukaan pilottitilaksi! Hankkeen osoite https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/vahvatvasikat. Seuraa meitä fb: Vahvat Vasikat -ryhmä!

”Plussat ja miinukset”

+ Helppoa kun kaikki toimii. Imettäjät tekevät karjanhoitajan työt, kunhan löytää hyvät imettäjät.

+ Vasikoiden terveys on parantunut.

- Käytännössä huomattu, että vasikkalasta olisi kannattanut tehdä heti isompi.

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.