Kokemuksia vuohenherneestä

2 min lukuaika

Ruohonjuurella

Mielenkiinnolla olen seurannut erään liperiläisen luomuviljelijän vuohenhernekasvustoja

Img 1576

Mielenkiinnolla olen seurannut erään liperiläisen luomuviljelijän vuohenhernekasvustoja. Kyseessä on rinnepelto rajoittuen järveen. Viljelijä kylvi suorakylvönä vuohenhernettä 5 kg/ha ja sinimailasta 5 kg/ha viisi vuotta sitten vanhaan nurmeen. Eli nyt lohkon nurmen ikä saattaa olla noin kymmenen vuotta ja rikkaruohoja alkaa olla kasvustossa luvattoman paljon. Alkuvuosina vuohenhernettä näkyi lohkolla siellä täällä mutta jossakin vaiheessa näytti siltä että se karkasi lohkon ulkopuolelle pientareille. Siellä se kasvoi rehevästi. Monesti luomutiloilla käykin niin, että vuohenherneestä saa rikkaruohon varsinkin pientareille ja se saattaa jopa karata luontoon. Otollisilla kasvupaikoilla se kasvaa luonnontilaisilla alueilla ja metsässä rehevinä mattoina.

Taas tänä kesänä kävin lohkon reunalla ja yllätys olikin suuri kun vuohenherne olikin runsastunut lohkolla joissakin osin sakeaksi kasvustoksi. Myös sinimailasta oli siellä täällä. Vuohenhernettä pidetäänkin pitkäikäisenä ja sitkeänä kasvina, joka joinakin vuosina näyttää sadontuottokykynsä. Vuohenhernettä tutkittiin 1990 luvun alussa silloisen MTT:n koeasemalla Tohmajärvellä. Joinakin kesinä vuohenherneruudut näyttivät todella hyviltä, mutta jonkun hankalan talven jälkeen Galega ruudut olivatkin melkein tyhjät eli talvituhot olivat merkittävät.

Vuohenherne rehukasvina on sikäli hyvä, ettei se sisällä kasviestrogeeneja joten puhaltumisriskiä ei ole. Lisäksi siinä ei ole kasvitauteja. Sille suositellaan aikaista ensimmäistä niittoa ja niittojen välin pitäisi olla jopa 70 vuorokautta. Vuohenhernekasvuston perustaminen suositellaan ilman suojakasvia, mutta näköjään myös suorakylvö nurmeen onnistuu. Vuohenhernettä kannattaa harkita sellaisille hyvän pH:n omaaville nurmilohkoille, jotka ovat ns. pysyviä nurmia esim. kivisyyden takia. Alkukehitys on hidasta mutta kasvi näköjään vakiintuu pikkuhiljaa. Tallausvaurioille kasvi on herkkä, joten kosteilla keleillä ei pitäisi vuohenhernelohkoilla ajaa.

Kaisa Matilainen

Kasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala