Ruokahävikki

Kaikki voittavat kun ruokahävikki vähenee!
 

Hävikkiä voidaan kuvata ruuaksi, jota on tuotettu ihmisravinnoksi, mutta jota erinäisistä syistä ei syödä. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa osissa, eli tuotannossa, kaupassa, ravintoloissa, ruokateollisuudessa sekä kotitalouksissa. Suomessa arvioidaan, että ruokahävikin kokonaismäärä on noin 400–500 miljoonaa kg vuodessa. Niistä elintarvikkeista, jotka kuluttaja ostaa arviolta noin 6% päätyy jäteastioihin. Alkutuotannossa hävikkiä voidaan jakaa ruokahävikiksi ja tuotanto menetyksiin. Koko elintarvikeketjun hävikistä noin 12 % syntyy alkutuotannossa (LUKE).

On tärkeätä, että vähennämme ruokahävikkiä elintarvikeketjun kaikissa osissa, koska hävikki aina lisää ympäristön kuormitusta. Elintarvikkeiden ylimääräinen tuotanto lisää kasvihuonekaasujen määrää sekä vedenkäyttöä. Tuottajalle hävikki myös tarkoittaa vähemmän tuloja. Saadaksemme paremman kuvan alkutuotannon hävikin suuruudesta ja käytöstä niin kasvihuonetuottajilta kysytään tänä vuonna tätä asiaa. Luke suunnittelee, että he jatkossa kysyisivät hävikistä myös muilta tuottajilta. Puutarhatuotannossa hävikki tavallisesti johtuu väärästä koosta tai muodosta, läikistä, värivirheistä tai mekaanisista vaurioista. 
 
Kasvientuottajat voivat vähentää hävikkiä luomalla mahdollisimman optimaaliset kasvu-, korjuu- sekä varastointiolosuhteet. Tällä tavalla he tuottavat ja myyvät ensiluokkaisia tuotteita, jotka täyttävät sekä kaupan että kuluttajien vaatimukset laadusta ja ulkonäöstä. Jotkut tekijät kuten sääolosuhteet ja kasvintuhoajien hyökkäykset voivat olla hankalia välttää kokonaan, mutta myös nämä olisi hyvä hallita mahdollisimman tehokkaasti. Toinen tärkeä tekijä on valmiit myyntikanavat sekä suunnitelmat varamyyntikanaviksi. Ammattimaista tukea ja ohjausta on saatavilla näiden tekijöiden optimointiin. 
 
On myös tärkeätä, että syntyvä jäte kierrätetään, osa voidaan käyttää maanparannuksessa, lannoitteena tai energiatuotannon raaka-aineena. Puutarhatuotannon sivuvirtojen käyttömahdollisuuksista on monta projektia meneillään. Ruotsin maatalousyliopistossa on toteutettu pilottihanke jossa osoitetaan että kaalikasvien sivuvirrat voidaan hyödyntää terveystuotteissa kuten keitot, mysli, pirtelöjuomat ja kasvishampurilaiset. Ympäristön ja yrittäjän talouden kannalta on aina parempi tuottaa ensiluokkaisia tuotteita myyntiin. 
 
Hävikin vähentäminen ja tuotettujen tuotteiden käytön lisääminen parantavat aina kaikkien osapuolten taloutta sekä ympäristön tilaa. Ollaan kaikki mukana, sekä yksityishenkilöinä että tuottajina, vähentämässä ruokahävikkiä ja auttamassa ympäristöä.
 
Nina Sevelius, puutarhatuotannon kehittämispäällikkö, SLF
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa