Baijerin opintomatkalla opittua 10.-15.2.2013: Hatzlhofin perunatila

Hatzlhofin tilaa pyörittää pääsääntöisesti isäntä ja emäntä sekä vanha isäntä ja emäntä. Tämän lisäksi tilalla työskentelee vakituisesti viisi työntekijää. Perunan noston aikana on tarvetta työntekijöille, joita löytyy kohtuullisen läheltä Tšekin puolelta helposti.

Tila siirtyi 15 vuotta sitten luomuun, koska kemikaalien käytöstä tuli hankalaa ja ne eivät tuoneet riittävää tulosta. Tosin luomu toi mukanaan omat ongelmansa, joihin ei ollut vielä silloin ratkaisuja. Luomussa tilalla valittiin Biolandin järjestön sertifikaatin. Tärkein syy valintaan oli Biolandin tunnettavuus ja sitä kautta hyvät markkina mahdollisuudet. Luomun markkinoinnissa Münchenin läheisyys on auttanut markkinoimaan tuotteita ja näin takaamaan kannattavuus.

Perunan viljelykseen on tilalla varattu vuosittain noin 60 ha. Oma pinta-ala ei riitä 60 ha perunan viljelyyn joka vuosi vaihdetaan alueella aktiivisesti lohkoja viljelijöiden kesken.

Perunan viljely

Alueen pellot ovat vähämultaisia ja ravinne köyhiä, joten jo viikon kestävä pouta on perunalle liikaa. Onneksi alueella on runsaat pohjavesi esiintymät. Toisaalta pohjaveden käyttö nostaa viljelyn kustannuksia. Alueen pellot ovat myös hyvin kivisiä, joten kiviä joudutaan keräämään paljon. Ne eivät ole kuitenkaan estäneet laadukkaan perunan tuottamista. Tilalla on kuitenkin onnistuttu varmistamaan satotaso niin maaperän kasvukunnon kun myös rutontorjunnan suunnalta.

Varhaisperuna viljellään harsojen alla ja sato korjataan jo hyvissä ajoin ennen ruttoa.

Perunan rivinväli tilalla on 47 cm, johtuen koneistuksesta ja tiestön kapeudesta.

Viljelykierto ja rikkojen torjunta sekä lannoitus

Tilalla käytetään aktiivista neljän vuoden viljelykiertoa. Apilanurmi – vilja – peruna – syysvilja + ns. Viljana tilalla viljellään ruisvehnää, spelttiä, härkäpapua ja soijapapua sekä syysviljoja. Viljalla ei käytetä aluskasvia, jottei tulisi maahan liikaa matoja jotka aiheuttavat reikiä perunaan.

Rikkakasvit eivät ole tilalla enää ongelma. Peruna viljelykierrossa pitää rikat poissa. Rikkakasvien torjuntaan perunalla tehdään harjujyrsimellä, kahdella rikkaäestys kerralla sekä kahdella multaus keralla.

Tilan lähellä on luomubiokaasulaitos, johon toimitetaan apilanurmensatoa ja saadaan takaisin hyvää lannoitus ainetta, joka on käynyt lävitse prosessin. Tämä lannoite on koettu hyväksi perunalle. Lannoitus taso on 60-70 kg typpeä riippuen maan kasvukunnosta ym. olosuhteista. Pellon pH tason tulisi olla 6,5-7,3 välillä tilan mailla.

 

Pikkupakkaus kaupunkilaisille.

Satotaso

Tilan satotasot ovat viljoilla noin 3500 kg/ ha, johon tilalla haluttaisiin tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Sillä 3500 kg /ha sato on liian matala.

Perunaa tilalla saadaan 30-35 tn / ha. Siitä 1/5 osa on 2 laatua, joka toimitetaan teollisuuden käyttöön.

4,5 miljoonaa asiakasta käyttää tilan perunaa ja pakkaamaa perunaa sillä 7-8 muuta luomuviljelijää toimittaa satonsa Hatzlhofiin pakattavaksi. Tilan oma osuus pakatusta perunasta on kuitenkin 40%.

Lajikevalinta

Viljelyksessä on 10 eri lajiketta. Markkinoille ei kelpaa muu kuin keltainen peruna. Keltaisista perunoista valitaan ruttoa kestävät lajikkeet ja joka vuosi onkin Biolandin kanssa yhteistyössä lajikekokeita, joissa etsitään uusia sopivia perunoita viljeltäväksi. Tällä hetkellä viljelyssä on Allians, Musica, Nicola, ”Tita” ja Agria.

Perunan markkinat

Luomuperunaa tilalla pakataan myös luomukaupan omalla merkillä (Dennree). Luomukauppojen kautta myydäänkin 30% tilan perunoista.

Ostajat ovat hyvin tarkkoja perunan tuoreudesta ja laadusta, joten siihen tulee panostaa viljelyssä kuin myös pakkaamossa.

Perunan hinta on Saksassa varsin hyvä tänä vuonna. Pakkaamattoman perunan kilohinta on noin 50 centtiä kun se aikaisemmin on ollut 30-40 centtiä kilo. Tavanomaisen perunan kilohinta on tavallisesti 12-18 centtiä kilo. Mutta satotasot ovat korkeammat (50 tn/ha ja tosi tehoviljelyssä 70tn/ha).

Perunan markkinoinnissa on tullut esiin avoimuuden merkitys. Kaikista asioista niin hyvistä kuin huonoista on keskusteltava avoimesti niin muiden viljelijöiden kuin ennen kaikkea asiakkaiden kanssa.

Perunan hintaa tulee tulevaisuudessa nostamaan siitä tehtävät GMO-määritykset.

Rutto

Tärkein torjuntakeino on aktiivinen viljelykierto ja vähintään neljän vuoden tauko perunan viljelyssä. Myös idätys on oleellista perunan aikaisuuden varmistamisessa ja näin ollen varmistaa satoa ennen kuin rutto iskee kasvustoon.

Yksi tärkeä torjunta keino ruttoa vastaan on rivinvälien liekitys varren katkaisun jälkeen. Toinen vaihtoehto on kasvuston murskaus ja kuivattaminen aurinkoisella säällä.

Varrenkatkaisun jälkeen odotetaan kolme viikkoa ennen kuin aloitetaan perunan nosto ja tämä kolme viikkoa riittää hävittämään ruttoitiöt sekä vahvistamaan perunan kuorta riittävästi.

Ruton torjunnassa käytetään kuparia. Siihen suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti ja sitä pyritään vähentämään torjunta toimenpiteenä. Ruttoruiskutus tehdään 2-5 kertaa kasvukaudessa ja korkeintaan kerran viikossa. Ruiskutus väli on 7-12 päivää säätilasta riippuen. Kupari muodostaa perunan pinnalle suojaavan kerroksen, jota eivät ruttoitiöt pääse läpäisemään.

Tuholaiset

Saksassa on muutamia biologisia aineita, jotka ovat sallittuja tuholaisten torjunnassa. Yleensä torjuntaan riittää pellon reunojen kiertäminen ruiskulla. Ongelmia tuholaisten torjunnassa aiheuttavat pienviljelijät, jotka eivät välitä tuholaisista vaan antavat niiden lisääntyä.

Perunan nosto

Perunaa nostetaan lajikkeesta riippuen heinäkuun alusta aina syyskuun loppuun asti. Sään salliessa voidaan viikossa nostaa noin 15 ha perunaa. Varsien katkaisun jälkeen peruna ei saisi olla maassa viittä viikkoa kauempaa.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

Muualla blogeissa