Normipäiväni Brysselissä

Aamuisin yhdeksältä voit nauttia niistä harvoista hetkistä kun pissaavan pojan ympärillä ei parveile 100 turistia.

Loppu alkaa häämöttää, sillä olen enää kolme päivää komissiolla töissä. Mutta sitä ennen kerronpas teille viime viikkoisesta tavallisesta torstaipäivästäni (24.7.2014).

Muutin kuukausi sitten keskustan toiselle puolelle yhden suomalaisen tanssijatytön asuntoon, sillä hän lähti Suomeen lomailemaan heinäkuuksi. Mitään suurempaa syytä muuttoon ei ollut, muuta kuin se, että halusin ottaa ajastani täällä kaiken irti ja nähdä mahdollisimman paljon paikkoja, joten muutto keskustan toiselle puolelle tuntui loogiselta. Työmatkani tosin piteni noin 20 minuutilla, mutta se ei haittaa, sillä työmatkani maisemat ovat mitä parhaimmat. Asun ihan Manneken pissin vieressä (patsas pissaavasta pojasta), joten aina aamuisin ensimmäisenä käyn tervehtimässä häntä. Aamuisin yhdeksältä tämä on vielä mahdollista, sillä patsaan edustalla ei parveile 100 japanilaisturistia. Pissaavan pojan jälkeen matkaan Grand Place:n halki. Tämä aukio on luokiteltu yhdeksi Euroopan kauneimmiksi aukioiksi. Grand place:n jälkeen kävelen kuninkaanpuiston halki (Parc de Bruxelles) ja samalla ohitan kuninkaanlinnan ja Belgian parlamenttitalon. Sitten saavunkin jo Eurooppa-kortteliin, joka vilisee pukuihin ja jakkupukuihin pukeutuneita virkamiehiä, lobbaajia, poliitikkoja sekä businessmiehiä ja naisia. Matkaa tälle matkalle kertyy noin 2,4-3,6km riippuen reittivalinnasta.

Kuvia työmatkani varrelta

DG MARE sijaitsee Rue de la Loi ja Rue Joseph II-kaduilla (riippuen mistä tulet sisälle). Samassa rakennuksessa kanssamme ovat myös maatalousasioiden pääosasto (DG AGRI) ja veroasioiden pääosasto (DG TAXUD). Minun yksikköni E3 sijaitsee rakennuksen viidennessä kerroksessa. Samassa kerroksessa toimivat myös viereinen yksikkö E2 ja veroasioiden yksikkö C1. Jaan huoneeni yksikkömme sihteerin kanssa. Hän on aivan mahtava ihminen ja olen ollut onnekas, että olen saanut jakaa huoneeni hänen kanssaan, sillä juttukaveri ja apu ovat aina olleet lähellä. Olen siinä myös onnekas, sillä puolet pääosastomme harjoittelijoista sijoitettiin pohjakerrokseen kauas heidän yksiköistään. Itse istun hyvin keskeisellä paikalla: sihteerin ja yksikön päällikön välissä, joten vilinää ja vilskettä on, mutta näin olen erittäinkin ajan tasalla kaikesta sekä yksikö, että komission asioista.

Aamupäivä hurahti Saksan kalatalousohjelman komission sisäistä lausuntokierrosta valmistellessa. Tällä hetkellä meitä on yksiköstämme jäljellä enää neljä työntekijää (yksikön varapäällikkö, sihteeri, yksi virkamies ja minä) muiden kymmenen työntekijän lomaillessa, joten kaikenlaisia töitä riittää. Olen tämän viikon valmistellut tuota Saksan kalatalousohjelman komission sisäistä lausuntokierrosta ja nyt vihdoin pääsin eteenpäin, kun Saksan hallintoviranomaiset lähettivät meille puuttuvat dokumentit. Kun saimme virallisen pyynnön viime viikolla Saksan maatalous- ja elintarvikeministeriöstä, huomasin, että toimintaohjelman muutospyynnöstä puuttuu vaikka mitä. Lähetimme heille sähköpostia ja saimme parin päivän päästä puuttuvat liitteet. Taas jälleen huomasin, että nämäkin on puutteellisesti valmisteltu, joten esimieheni käski minun soittaa tiukka puhelu Saksan maatalous- ja elintarvikeministeriön virkamiehelle, että komissio ei voi tehdä asialle mitään ennen kuin saamme kaikki tarvittavat tiedot. Hieman jännitti soittaa tiistaina ministeriöön, että "komissiosta päivää, saatamme jäädyttää rahavaramme jos ette toimita meille puuttuvia dokumentteja".

Työmatkani loppupäässä maisema on muuttunut täysin.

Lounaalla tapasin muita komission harjoittelijoita. Koska oli kaunis päivä, suuntasimme DG AGRI:n terassille. Tämä on ehdottomasti suosikkini kaikista komission lounaspaikoista. Jos minulta kysytään, voisin syödä siellä aina. Ihan aina en saa kreikkalaisia ja espanjalaisia suostuteltua syömään terassille jos on alle 20 astetta. Olen siitä hyvin onnellinen, että olen tavannut täällä paljon mukavia ihmisiä ja jopa pidempiaikaisia ystäviä, joita tulen tulevaisuudessa näkemään ehdottomasti.

DG AGRI:n kuuluisa terassi ja ihana pikkulampi rakennuksemme takana.

Iltapäivällä keskityin Tshekin ja Slovakian asioihin. Koska meidän Tshekin ja Slovakian rahastoasioista vastaava virkamies vaihtoi heinäkuun alussa DG AGRI:n puolelle samoihin hommiin, mutta vain maaseudun kehittämisrahaston pariin – ovat näiden kahden maan työtehtävät jääneet hieman taka-alalle, sillä kenelläkään ei ole aikaa huolehtia niistä omien maidensa ohella. Minun tuli täyttää sisäiseen Excel-taulukkoon näiden kahden maan jo maksetut tuet, sidotut tuet, n+2 varat jne. Kuulostaa helpolta, mutta tietojen löytäminen ei ollut niin yksinkertaista, sillä näistä vastuussa ollut henkilö ei ollut ehkä järjestelmällisin työntekijä plus että hän oli ranskankielinen, joten kaikki hänen muistiinpanonsa ja kansionsa olivat ranskaksi.

Tätä en olisi ehkä uskonut vielä maaliskuussa, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtämään kirjoitettua niin sanottua komission ranskankieltä. Täällä käytetään hyvin paljon ranskalaisia sanoja, jotka ovatkin sitten juurtuneet virkamiesten jokapäiväiseen työsanastoon. Aluksi olin hetken ymmälläni, kun minua pyydettiin yksikönpalaverissa valmistamaan "fiche", ranskaksi dokumentti. Toki en ollut niin ymmälläni kuin muut harjoittelijakaverit muilla pääosastoilla, sillä ajattelin ensin että tämä liittyy jotenkin kaloihin meri- ja kalatalousasioiden pääosastolla kuin ollaan. Myös komission oma jargon on tullut hyvin tutuksi näiden viiden kuukauden aikana. Tässä hieman esimerkkejä.

Työpäiväni lopettelin noin seitsemän aikoihin ja suuntasin suoraan toimistolta Euroopan parlamentin edustalla olevalle Place Luxembourgille. Tämä on paikka, jonne kaikki Brysselin expatit kokoontuvat aina torstaisin "after workeille" tapaamaan muita kansanvälisiä ystäviään ja verkostoitumaan vielä enemmänkin. Juuri torstaisin Pluxilla olenkin tavannut paljon harjoittelijoita eri edustustoista ja komission eri pääosastoilta, joita en normaaliolosuhteissa tapaisi.

Kuvassa entisiä kämppiksiäni lobbauspuolelta: saksalainen Dorothee BMW:ltä, saksalainen Paul Commerzbankista, itävaltalainen Georg Businesseuropesta ja saksalainen Leonhard Saksan suolayhdistyksen edustustosta.

Plux on Brysselin ehdottomasti ykköspaikoista alemman tason lobbaamiselle. Komission turvaosasto varoitetti meitä harjoittelun alussa, että olisimme varovaisia erityisesti Pluxilla paljastamatta mitään mistä ei saisi kertoa. Suomalaisia poliitikkoja en ole siellä paljon tavannut, mutta meppien avustajia kylläkin. Olen käynyt keskustelua henkilöiden kanssa, joiden kanssa en normaalisti olisi missään tekemisissä.  Kyseisenä iltana ylemmän kuvan ystäväni Paul pääsi ottamaan jopa selfien Saksan CDU-puolueen kärkipoliitikon David McAllisterin kanssa.

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa