Uuden Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ensimmäinen kokous 23.7.2014

Euroopan parlamentti 23.7.2014

Pääsin seuraamaan Euroopan parlamentin Maatalouden ja maaseudun kehittämisvaliokunnan kokousta. Uudet mepit aloittivat viisivuotiskautensa Euroopan parlamentissa heinäkuun alussa ja valiokunnan kokous oli tässä kokoonpanossa ensimmäinen.

Uusi maatalouden ja maaseudun kehittämisvaliokunta valittiin heinäkuun alussa ja puheenjohtajaksi valittiin maatalousvaliokunnan edelliskauden varapuheenjohtaja puolalainen Czesław Siekierski EPP:ltä ja varapuheenjohtajiksi ranskalainen Erik Andrieu puolalainen Janusz Wojciechowski, espanjalainen Clara Aguilera Garcia sekä romanialainen Viorica Dancila. Suomen edustajana maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa toimii keskustan meppi, nykyinen Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja ja entinen talouskomissaari Olli Rehn. MTK Brysselin toimiston entinen metsäkoordinaattori Tatu Liimatainen aloitti työskentelynsä Rehnin avustajana ja hän seuraa erityisesti juuri tämän valiokunnan asioita, joten uskon, että meillä on Suomen kannalta hyvin asiat maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan suhteen.

Valiokunnan kokouksen avattua ensimmäisenä esityslistalla oli keskustelu komission maatalousasioiden pääosaston pääjohtajan Jerzy Plewan kanssa ajankohtaisista asioista ja yhteistyöstä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan (AGRI) ja komission välillä. Jerzy Bogdan Plewa vieraili vuosi sitten Seinäjoen Farmari-maatalousnäyttelyssä, jossa meillä suomalaisilla oli hyvä tilaisuus tutustua häneen paremmin. Puolan kielen taidon ansiosta pääsin viettämään hieman enemmänkin aikaa Plewan kanssa, sillä toimin hänen ns. attaché:na vieden häntä paikasta a paikkaan b. Samalla pääsin kuuntelemaan hänen puheitaan ja keskusteluja suomalaisten maatalousalan vaikuttajien kanssa. Plewan kanssa kahdestaan kulkiessani juttelimme puolaksi ihan yleisistä asioista, sillä oli hänellekin ihan mukavaa jutella jostain muusta kuin maatalouspolitiikasta. Täällä komissiolla ollessani olen vain kerran törmännyt Plewaan DG AGRI:n terassilla, mutta en viitsinyt mennä häiritsemään hänen lounastasseuruetta.

Valiokunnan kokouksessa Plewa alusti DG AGRI:n tämän hetkisistä haasteista vastata yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseutualueiden haasteisiin. Hän painotti erityisesti, että luomuviljelyyn tullaan panostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Tarkoitus on saada sektori vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, poistaa esteet sekä säilyttää kuluttajien luottamus luomutuotteisiin. Lisää luomutuotannosta tullaan keskustelemaan enemmän seuraavassa valiokunnan kokouksessa syyskuussa.

Plewan alustuksen jälkeen oli vuoro meppien kysymyksille. Kysymyksiä tuli noin 30, mutta ne toistivat jonkin ajan jälkeen toisiaan. Kai tarkoitus on saada oma ääni kuulumaan.

Alle poimin ne tärkeimmät kysymykset, joissa poliittinen ryhmä sekä jäsenmaa eivät ole painottuneet:

- Kotimaiset lajikkeet, syysviljat, sekaviljelmät > milloin näiden asetuksia tullaan muuttamaan, sillä paljon on tullut kritiikkiä viljelijöiltä.

- Hedelmien ja vihannesten tuotannon lasku erityisesti Kreikassa ja Espanjassa -> mitä komissio aikoo tehdä asialle?

- TTIP-sopimus -> mikä on komission (maatalouden PO) näkemys maatalouden asemalle EU:n ja Yhdysvaltain välisessä vapaakauppa-sopimuksessa?

- Maidon tuottajahinnan lasku -> miten komissio on ottanut maidontuotannon pk-yritykset huomioon?

- Luomutuotanto -> mitä komissio suunnittelee luomuviljelyn osalta? Millaista kuluttajasuojaa on suunniteltu? Miten luomusektoria ylipäätänsä tullaan muuttamaan?

- Ruokaketju -> miten uusi komissio tulee ottamaan ruokaketju– ja merkintöihin liittyvät kysymykset huomioon?

- Maaseutualueiden kehittäminen -> ottaako komissio myös aluetason viranomaiset mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon?

- Viherryttäminen -> tukipolitiikkaa piti yksinkertaistaa, mutta jäsenmaista tuntuu, että sitä on vain monimutkaistettu ja viljelijät ovat aivan hukassa asian kanssa. -> miten komissio aikoo tätä yksinkertaistaa? Onko Saksa ilmoittanut jo toimenpiteistään?

- Delegoidut säädökset -> miten on seuraavien asioiden laita: typpipitoisuus lannoitteissa, valkuaispitoisuus kasveissa sekä pellon reunukset?

-  Eläinten hyvinvointi -> mitä komissio aikoo tehdä eläinten pitkien kuljetusmatkojen tämän hetkisille olosuhteille?

….muita kysymyksiä tuli mm. marokkolaisista tomaateista, puolalaisten maidontuottajien kiintiöiden ylittämisen sanktioiden lieventämisestä, Romanian hullunlehmän taudista, hollantilaisista naudantuotannon kartelleista, Espanjan hedelmärekkoihin kohdistuneista iskuista jne…

Yksi kysymys tuli myös Suomesta (jes, hyvä me). Olli Rehn esitti kaksi kysymystä Plewalle. Ensimmäiseksi miten komissio ottaa huomioon epäsuotuisten alueiden maidontuotannon tulevaisuudessa? Toiseksi miksi metsätaloussektoria ei ole otettu riittävästi huomioon tulevalla ohjelmakaudella? Rehn painotti, että metsäsektori on vahva sektori EU:ssa ja siksi se tarvitsee paremman metsästrategian, jotta säilytettäisiin toimialan parempi kilpailukyky.

Mielestäni Plewa vastasi kaikkiin kysymyksiin aika yleisellä tasolla ja jo siten miten on jo julkaistu aikaisemmin. Eli tarkemmin aihetta seuranneet eivät oikein saaneet mitään uutta hänen vastauksistaan. Plewa myös painotti useaan otteeseen, että komission julkilausumat ovat päteviä, eikä niihin enää tehdä muutoksia. Viherryttämisen kohdalla hän painotti, että koska tämä on uusi asia koko EU:lle, niin komissio on päättänyt tarkastella viherryttämisen täytäntöönpanoa vuosi uuden ohjelmakauden aloittamisen jälkeen. Eli helpommin sanottu, vuoden 2016 alussa katsotaan miten vuosi 2015 on mennyt ja tehdään päätöksiä täytyykö jotain muuttaa vai jatketaanko eteenpäin samalla mallilla.

Plewa myös painotti, että komissio tekee kaikkensa pitääkseen jäsenmaiden hallinnollisen taakan minitasolla sekä saada yhteisen maatalouspolitiikan ehtoja yksinkertaistettua mahdollisimman paljon. Syyskuun valiokunnan kokouksessa tullaan myös käsittelemään delegoituja säädöksiä enemmän.

Maitosektorista Plewa piti tiukkaa linjaa. Hän totesi, että maitokiintiöiden poistumisesta päätettiin vuonna 2008 health chekin yhteydessä, eikä sitä voi enää muuttaa. Silloin oli jo täysin selvää, ettei viiden vuoden päästä kiintiöitä enää kasvateta samaan tahtiin. Monet jäsenmaat ovat myös ilmaisseet huolensa niiden viljelijöiden puolesta jotka eivät riko sääntöjä. Plewa piti tärkeänä, että tässä kohtaan pidettäisiin kaikki kiinni oikeudellisesta ja juridisesta puolesta. Toki avoimuutta on lisättävä ja seurantaan painotettava.

Yhden meppi ilmaisi huolensa siitä, että komission seuraava puheenjohtaja Juncker olisi siirtämässä kaikki TTIP-sopimukseen liittyvät asiat kauppavaliokunnalle. Tähän Plewa totesi, että kaikista maatalouden kauppa-asioista vastaa komissiossa edelleenkin maatalousasioiden pääosasto ja täten maatalousvaliokunta. Myös TTIP-sopimukseen liittyvistä asioista käydään lisää keskustelua syyskuun kokouksessa.

Rehnin kysymykseen Pelwa totesi, että toki metsätalous on EU:ssa tärkeä asia ja siihen liittyviä asioita valmistellaan DG AGRIssa parhaillaan. Rehn oli aikaisemmin kritisoinut, ettei Plewa ollut maininnut metsäsektoria alustuksessaan. Tähän hän totesi, ettei maininnut montaa muutakaan tärkeää asia ajan ollessa rajallinen.

Plewan puheenvuoron jälkeen vuorossa oli Euroopan unionin yleisen talousarvion tarkastelu vuodelle 2015. Puheenvuoro oli lyhyt, mutta siitä päällimmäisenä jäi mieleen, että edellisten vuosien maksamattomat hankkeet tuotavat ongelmia eikä näitä varoja voida uudelleen käyttää uudella ohjelmakaudella. Mutta koska budjettivaliokunta vastaa maaseudunkehittämishankkeiden budjetista, ei asiaa käsitellä tässä valiokunnassa sen enempää.

Tässä kohtaa kello läheni jo kuutta ja minun piti poistua kokouksesta, sillä olin kutsunut ystäviä kylään viettämään syntymäpäiviäni. Harmi, sillä olisi ollut mukavaa jäädä vielä kuuntelemaan.

Talousarvion jälkeen esityslistalla oli tukijärjestelmä, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin. Lisää voit lukea täältä.

Tukijärjestelmän jälkeen keskustelun aiheena oli hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoja ja toimintaohjelmia koskevien säännösten täytäntöönpano vuoden 2007 uudistuksen jälkeen. Lisää voit lukea täältä.

Tämän jälkeen käsiteltiin maitoalan markkinatilanteen kehittymistä ja maitoalapakettien säännösten soveltamista. Lisää voit lukea täältä.

Viimeisenä keskustelun aiheena oli tilintarkastustuomioistuimen kertomus EU:n investointi- ja menekinedistämistuen vaikutuksesta viinialan kilpailukykyyn.

Kaiken kaikkiaan Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ensimmäinen kokous oli mielenkiintoinen, mutta olin hieman pettynyt, että en oppinut paljoakaan uutta. Plewa oli ammattilaisena tarkka mistä puhui, meppien kysymykset ja kommetit olivat mielestäni välillä ihan turhia. Yksi irlantilainen meppi valitteli ettei pysty lukemaan valiokuntaan liittyviä dokumentteja aikataulussa, sillä hänellä ole vielä työhuonetta eikä työpuhelinta – voisiko siis asialle tehdä jotain. Kreikkalainen meppi valitteli sitä, ettei hänelle ollut järjestetty kreikaksi simulaatiotulkkausta ja siksi täällä saatetaan vain päättää, että rakennetaan vain lisää hotelleja kreikkaan. Tähän valiokunnan puheenjohtaja heitti vitsin, että kyllähän siellä hotelleissa pitää myös syödä, joten tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto. Muutenkin salissa oli koko ajan hieman levotonta, kun avustaja juoksentelivat meppiensä luokse kuiskuttelemaan jne…Mutta ehdottomasti menemisen arvoinen kokemus. Seuraava maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kokous on syyskuussa, mutta aion ehdottomasti webstreamata sen, sillä olen jo silloin takaisin Suomessa.

Pakko lisätä tänne loppuun vielä, että terveisiä äidilleni (joka luultavasti on ahkerin blogini lukija, sillä joka postauksen jälkeen seuraa tiukkaa analyysiä) - voin ylpeänä todeta, että aina kun valiokunnan puheenjohtaja Siekierski tai joku muu puolalainen puhui, otin luurit pois päästä, sillä simultaanitulkkaus tuli hieman viiveellä. Muutenkin oli hauskaa kuunnella puheenvuoroja eri kielillä, sillä niistä ymmärsi jotain pätkiä. Nostan hattua myös niille kolmelle suomalaiselle naiselle siellä tulkkauskopissa. Wow - he simultaanitulkkasivat tuosta noin kolmen ihmisen voimin kaikkia 24 EU:n virallista kieltä. Tiedän, että simultaanitulkkaus on erittäin vaikeaa, sillä pääsin pari viikkoa sitten itse kokeilemaan sitä Euroopan parlamentissa. Saimme harjoitustehtäväksi tulkata David Cameronin puheen, jonka hän piti pari kuukautta sitten parlamentissa. Kokemus oli niin hirveä, että tiedän ettei minusta tule isona ainakaan simultaanitulkkaajaa.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa