"EU:n oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa"/Rehn

Talouskomissaari Olli Rehn tapasi komission suomalaiset harjoittelijat (bloggaaja oli ujo, eikä uskaltanut mennä komissaaria ihan lähelle)

Helsingin Sanomat julkaisi toukokuun 23. päivä artikkelin komission virkaportaikossa korkeimmalla olevasta suomalaisnaisesta Salla Saastamoisesta. Salla toimii tällä hetkellä oikeuspääosaston tasa-arvo-osaston johtajana. Ajattelin blogissani avata teille hieman kyseistä Hesarin artikkelia, sillä se oli minusta erinomainen ja toivottavasti on saavuttu myös laajan lukijayleisön.

Suomen liityttyä vuoden 1995 alussa EU:hun, se avasi virkamieskilpailun, jolla haettiin suomalaisia EU-virkoihin. Tarjolla oli vakituisia virkoja, joissa oli hyvä palkka, kunnon lomat ja hyvät etenemismahdollisuudet. Näinhän se vieläkin on, mutta ajat ovat muuttuneet. 20 vuotta takaisin olevaa virkamieskilpailua ei voi mitenkään verrata tämän päivän EPSO-testeihin, jotka tulee olla suoritettuna jos vakituista virkaa komissiolta halajaa. (EPSO tulee sanoista "European Personnel Selection Office) EU:n virkamieskilpailu on tällä hetkellä kuumeisesti menossa ja hakemuksen testeihin jättivät noin 40 000 ihmistä ja paikkoja on vain muutamalle sadalle. Suomalaisia virkamieskilpailuun haki tässä haussa noin 500 henkeä ja paikkoja heille on kymmenkunta, sillä jokaisella maalla on omat kiintiönsä. Erityisasiantuntija Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa Lotta Nyman-Lindegren kertoi meille noin kuukausi sitten kun olimme heillä vierailulla, että jos joku kuka tahansa suomalainen joskus kaipaa apua EU-virkoihin pääsyssä, heidän puoleensa voi aina kääntyä, sillä heidän tehtävänään on auttaa suomalaisia saamaan hyviä EU-virkoja. Ajaahan se meidän kaikkien etua. 

Kilpailu EU-viroista on tiukkaa. Näistä 40 000 hakijasta paras 1% pääsee kahdeksi vuodeksi tietokantaan josta heidät ehkä voidaan palkata vakituiseen EU-virkaan jos sopiva osuu kohdalle. Jos sinua ei onnistu kukaan nappaamaan tämän kahden vuoden aikana, olet ulkona ja joudut aloittamaan koko ruljanssin uudelleen. Hyvin usein kuulee sanat "hyvä onni" ja "tuuri", sillä niillä näitä paikkoja täytetään. Samaa totesi myös Saastamoinen Hesarin artikkelissa. Onhan meillekin sanottu, että näitä blue book-paikkoja täytettäessä hyvä onni ja tuuri ovat kovia tekijöitä. Jes, en ikinä voita mitään missään arpajaisissa, joten kai joku voi sanoa, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Itse taas koen, että kyllä sillä tutkinnolla, työkokemuksella, kielitaidolla, kansainvälisyydellä ja yleisellä positiivisella asenteella hakemuksessa pidemmälle pärjää kuin tuurilla ja onnella. Älä menetä vielä toivoa jos haluat joskus työskennellä EU:ssa tai komissiolla, on niitä muitakin keinoja siellä tyskennellä, kuten contract agencyn kautta, jolloin olet FG 1-9 tai rekrytointifirman kautta, jolloin työskentelet interimerinä. Näissä molemmissa työsuhteissa teet samoja hommia kuin AD:t, mutta huomattavasti matalammalla palkalla ja työsuhteesi voi maksimissaan olla kuusi vuotta. Sen jälkeen jos et läpäise EPSOa, sinulla ei ole enää mitään oikeutta työskennellä EU-tehtävissä. Tämä on harmillista, sillä monet osastot ovat menettäneet hyvä työntekijöitä tästä systeemistä johtuen.

Hesarin artikkelissa oli hyvin kuvattu EU:n virkamiesportaikko ja mitä se AD oikein tarkoittaa. Samassa artikkelissa myös todetaan, että EU:n hallinto on kopioitu ranskasta, eikä sitä siksi kannata tässä aivan lyhyesti selittää. Artikkelin Saastamoinen aloitti EU-uransa 18 vuotta sitten ylemmän virkamiesportaikon alimmalta tasolta, jonka nimi on EU-kielessä AD5.

"Virkamiehet jakaantuvat kahteen ryhmään: avustaviin ja hallinnollisiin virkamiehiin. Assistenttien portaikko on välillä AST 1-AST 11 ja administraattorien välillä AD 5- AD 16. Tasolta toiselle voi nousta alkuvaiheessa 2-3 vuodessa, myöhemmin 3-4 vuodessa. Pyramidin huipulla on pääjohtaja, jonka taso on AD 16. Sellaiseksi nouseminen vaatii yleensä 20-30 vuoden menestyksekkään virkamiesuran.

Hallintovirkamiesten palkat ovat nykyään - sattumalta - suurin piirtein virkamiehen taso ja kolme nollaa perään. Hesarin artikkelin Saastamoinen on AD 13, eli hän ansaitsee noin 13 000 euroa (EU:n veroprosentilla 8). Virkamiehen palkka ja muut edut määräytyvät pääosin hänen tasonsa mukaan, mutta samantasoiset virkamiehet voivat olla hyvinkin erilaisissa tehtävissä.

Uralla eteneminen vaatii ahkeruutta, osaamista, hyvää onnea ja oikeiden ihmisten tuntemista. Hetkessä ei niidenkään avulla huipulle nousta, siitä pitää huolen Brysselin ay-liike. Korkeimmissa viroissa kansallisuudellakin on merkitystä, sillä maat laskevat omien johtajapaikkojensa määrää."

Olen samaa mieltä Saastamoisen kanssa siitä, että suomalaisilla virkamiehillä on EU:ssa hyvä maine; he ovat ahkeria, luotettavia ja itsenäisiä. Samanlaisen vastaanoton olen myös pääosastoni kollegoilta vastaanottanut ja komissiolla huomaa, että suomalaisia arvostetaan erityisen korkealla tavalla. Saastamoinen toteaa myös, että sosiaalisissa taidoissa suomalaisilla olisi joskus parantamisen varaa, sillä EU:ssa täytyy tuntea ihmisiä ja vedellä oikeista naruista. Tämänkin olen huomannut ja minullekin on joskus huomauteltu, että en käyttäydy kuin tyypillinen suomalainen, koska olen heidän mielestä liian aktiivinen, puhelias ja sosiaalinen suomalaiseksi. Tässä kohtaa voin aina ylpeänä todeta, että ehkä ne puolet tulevat sieltä puoliksi puolalaisuudesta.

Artikkelissa Saastamoinen painottaa, että Suomi ei ole aina osannut pitää puoliaan EU-virkoja jaettaessa, mikä näkyy siinä, ettei Suomella ole nyt ainoatakaan pääjohtajan virkaa. Varapääjohtajiksi on nimetty kaksi suomalaista: Antti Peltomäki ja Timo Pesonen. Heistä Peltomäen tapaamme tässä piakkoin, sillä ensimmäinen tapaaminen hänen kanssa peruuntui koska me harjoittelijat olimme liian kiireisiä. Saastamoinen muistuttaa kuitenkin, että Suomi on vielä nuori EU-maa. "Suomella ei ole ollut kovin isoa porukkaa huippupaikoista kilpailemassa ja eteneminen vie aina aikansa."

Lopuksi myönnän olevani Saastamoisen kanssa samaa mieltä seuraavista artikkelissa ilmenneistä asioista:

- Brysselissä työpäivät ovat pitkiä - kyllä, sillä kukaan ei lähde töistä ennen kuutta. Töistä hyvä aika lähteä on noin kuuden-puoli kahdeksan aikoihin.

- Suurin osa komission toimistorakennuksista näyttää keskisuuren suomalaiskaupungin sosiaalivirastolta (ei jälkeäkään siitä ylellisyydestä, joka Euroopan unioniin usein yhdistetään) - aivan samaa mieltä, tulkaa katsomaan meidän pääosastoa Rue Joseph II- kadulle

- Matalakattoisia käytäviä, kalvakkaa neonvaloa, työmaaruokalassa päivän perusmättöä - kyllä, kyllä ja kyllä (tähän lisään vielä kokolattiamatot DG AGRISSA ja MAREssa)

- Tottakai pomolla on kulmahuone - hassu fakta, mutta tarkemmin ajateltuna täysin totta

- Bryssel on sotkuinen kaupunki - itse aina jaksan ihmettelellä, että miksi ne roskapussit lojuvat kaduilla koko viikon jos roska-auto noukkii ne aina keskiviikkoisin?

- Täällä täytyy tietää minne menee ja minne ei - juu, ei kannata kuljeskella ihan missä vain, sillä täällä voi tulla helposti ryöstetyksi. Itse liikun paljon EU-korttelistossa ja asunkin ihan lähellä, joten täällä pitäisi olla suhteellisen turvallista

 

Hyvää Juhannusta kaikille! Nauttikaa Suomesta, sillä Saastamoisen sanoja lainaten: "onhan Suomi kaikesta huolimatta yksi maailman onnellisimmista maista - avoin, rehellinen ja tasa-arvoinen".

 

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa