Harjoittelu Komissiossa

Berlaymontin edessä. Tätä rakennusta kutsutaan Komission päärakennukseksi, sillä täällä sijaitsevat kaikki kabinetit.

Tämä postaus on tarkoitettu erityisesti niille, jotka ovat jossain vaiheessa harkinneet hakemaan Komissiolle harjoitteluun tai jotka harkitsevat tekevänsä sen luettuaan tämän postauksen!

Suosittelen lämpimästi kaikille harjoittelua ulkomailla, sillä se todellakin avartaa silmiä ja maailmankuvaa. Itse olen viihtynyt moneen otteeseen ulkomailla opiskeluvaihdoissa sekä kerran maatalousharjoittelussa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta ”ihan oikeissa töissä” Suomen rajojen ulkopuolella. Tai no – harjoittelu tämäkin vasta on.

Komissiolla voi olla käytännössä kahdentyyppisessä harjoittelussa; blue book harjoittelijana tai ihan normaalina palkattomana harjoittelijana. Itse olen blue bookkina ja suosittelen tätä harjoittelumuotoa ehdottomasti ennen normiharjoittelijana olemista. Tosin molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, joista kerron nyt lisää.

Blue Book Stagiaire

Komission Blue bookiksi voi hakea kaksi kertaa vuodessa lokakuussa ja marraskuussa alkavaan harjoitteluun. Sisäänpääsyprosentti on noin 3,5, mutta sisäänpääsyssä on maakohtaiset kiintiöt. Esimerkiksi suomalaisella hakijalla on suurempi todennäköisyys saada harjoittelupaikka kuin ei EU-kansalaisella. Jos haluat tutustua sisäänpääsytilastoihin kurkkaa tänne. Sivustolta näkee jäsenvaltiokohtaiset hakijamäärät ja luvut sisäänotetuista.

Hakuprosessi on pitkä – noin puolen vuoden hakuprosessi. Blue bookiksi haetaan pelkällä noin viiden sivun hakemuksella, joten satsaa siihen, sillä muita tapoja vaikuttaa omaan profiiliisi ei ole. Kun olet lähettänyt sähköisen hakemuksen hakuajan määräaikaan mennessä, saat noin kolmen kuukauden kuluttua viestin Komissiolta oletko ”esi-valittu” jolloin sinun pitää lähettää kopiot kaikista todistuksistasi; yliopistotutkintotodistus (kandi riittää jos et ole vielä maisteri), opintosuoritusote, kopiot työtodistuksista ja kaikista kielisertifikaateista. (Tässä kohtaa minulle iski tänkapå-tilanne, sillä puola on toinen äidinkieleni mutta eihän minulla ole mitään sertifikaattia sen osaamisesta - eikun print screeniä väestörekisterikeskuksen sivuilta ja tällä mennään - riitti vallan hyvin.) Onneksi tässä kohtaa ei tarvitse lähteä kääntämään mitään todistuksia, sillä EU:lla on 23 virallista asiointikieltä. Huvittavinta tässä kohtaa oli se, että kaikki kopiot todistuksista piti lähettää kirjattuna kirjeenä Komissiolle sekä skannattuna sähköpostilla. Tietystihän itse lähetin kaikki dokumentit viimeisenä iltana juuri ennen puoltayötä, jolloin pari muutakin harjoittelijaa lähetti omansa – ja koko systeemihän kaatui. Siinä kohtaa ajattelin, että jos tämä oli tästä kiinni, niin on liian byrokraattinen paikka minulle, joten lähetin seuraavana päivänä ja tulin silti valituksi blue bookkiin.

Kun saat viestin blue bookkiin pääsystä – LOBBAA LOBBAA LOBBAA – sillä se on ainoa keino päästä juuri siihen DG:seen ja osastoon mihin erityisesti haluat. Saamissamme ohjeissa luki, että ”älä ota itse mitään kontaktia Komission osastoihin” ja kilttinä suomalaisena noudatin ohjetta. Harjoittelun alussa sain aika kummallisia katseita muilta harjoittelijoilta kun he kuulivat, että olin saanut kyseisen harjoittelupaikan ilman minkäänlaista lobbaamista. Tein kuitenkin pientä lobbaustyötä MTK:n Brysselin toimiston avustuksella, mutta DG MARE, johon lopulta päädyin oli ehtinyt varata minut ennen DG AGRIA jonne olisin oikeasti halunnut päästä. Aluksi tämä harmitti minua hirveästi, mutta nyt olen todennut, että samaa hallinnollista työtä sitä tehdään kaikkien rakennerahastojen osalta riippumatta missä DG:ssä olet. Olin esimerkiksi pari viikkoa sitten Viron kumppanuussopimukseen liittyvässä kokouksessa DG REGIOssa, jossa oli noin kymmenen eri DG:tä edustettuna keskustelemassa ja hiomassa viimeisiä lauseita jäsenvaltion kumppanuussopimukseen. Olin siellä kalatalousrahaston edustajana kollegani kanssa ja oli mielenkiintoista huomata, että samoja hallinnollisia asioita ne siellä agrissakin tekevät maaseudun kehittämisrahaston kanssa.

Nyt eksyin hieman raiteilta, mutta pääpointtina muistakaa lobata (sehän on täällä Brysselissä ihan arkipäivää). Lähetä sähköpostia haluamasi osaston päällikölle ja ole sitkeä. Ne osastot jotka ovat saaneet luvan palkata blue book stagiairen saavat rajattuna aikana pääsyn ”blue book tietokantaan” joista heidän tulee valita harjoittelija omalle osastolleen 2500 hakijan joukosta. Valinta ei varmastikaan ole helppo. Suurin osa haluaa haastatella harjoittelijoita joko puhelimella, skypellä tai paikan päällä, jonka jälkeen tekevät vasta päätöksensä. Itselläni ei ollut lainkaan haastattelua, mikä oli myös hyvin poikkeavaa. Sitten noin puolitoista kuukautta ennen tulee virallinen viesti onko tullut valituksi Komissioon harjoitteluun, jonka jälkeen aika kiireellä tulee hoitaa kaikki käytännön valmistelut.

Alussa ei kannata ottaa lainkaan stressiä, sillä kaikki käytännön asiat on hoidettu puolestasi aika hyvin. Sinun tulee itse löytää asunto harjoittelun ajalle, mutta työhön liittyvät asiat ovat suhteellisen hyvin valmiina. Kunhan saavut vain sinulle määrättyyn ”administrative welcome” tilaisuuteen ajallaan, kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Stagiaireilla on yhteinen fb-ryhmä, jossa ihmiset panikoivat ihan turhaan harjoittelun aloitusta ja etenemistä.

Kun haet harjoitteluun Blue bookin kautta, sinun tulee olla valmis vastaanottamaan paikka siitä DG:stä mihin sinut on valittu. Ja valinnathan ovat välillä hieman outoja. Esimerkiksi meistä kuudesta DG MAREn harjoittelijasta kahdella oli jonkinlainen kala-tausta (esim. maritime law-opiskelut). DG AGRIssa on noin 20 harjoittelijaa, joista alle viidellä on jonkinlainen maataloustausta. Rehnin kabinetissa on historian opiskelija jne. lista voisi jatkua loputtomiin. Olen tätä ratkaisua pohtinut paljon ja ainoa johtopäätös mihin olen tullut, on se, että Komissio haluaa käyttää ihmisten erilaisia taustoja hyväksi, mikä  on oikeastaan erittäin viisasta

.

DG MAREn stagiairet "Stage March 2014" ja meidän italialainen harjoittelukoordinaattorimme.

Blue book stagiairesita hyvää huolta pitää Stage Committee, joka on vähän niin kuin "opiskelijajärjestö", jolla on oma hallitus ja alajaokset. Stage Committeen hallitus valittiin harjoittelun alussa harjoittelijoiden joukosta ja mielestäni sinne valikoituivat ne superhyperaktiivisimmat ihmiset, mikä on hyvä asia sillä ainakin meillä riittää tekemistä ja meininkiä. Stage Committeen alle rakennettiin eri alajaoksia, joihin jokainen harjoittelija saa vapaasti osallistua. Itse kirjauduin ”beer sub-committee”- ja ”career sub-committee”-jaoksiin tasapainottamaan työtä ja vapaa-aikaa. Beer sub-committee oli minulle ihan ”must juttu” Belgiassa kun ollaan – eihän sitä aina pääse maistelemaan hyviä belgialaisia oluita mukavassa seurassa. Career sub-committee oli myös erittäin mielenkiintoinen valinta, sillä noin kymmenen hengen ryhmässä järjestämme kesäkuun lopussa rekrytointimessut muille harjoittelijoille. Tässä vaiheessa olemme vasta keränneet listaa potentiaalisista työnantajista joita haluamme messuille mukaan. Lisää tästä ”job fair”-tapahtumasta kirjoitan teille myöhemmin. Ainiin, liityin myös ”Language sub-committeen” puolan kielen ryhmään, sillä haluan parantaa puolan kielen hallinnollista sanavarastoani ja harjoitella keskustelemaan EU-asioista puolaksi. Tässä alajaoksessa eri maiden harjoittelijat opettavat vapaaehtoisesti muita harjoittelijoita omalla äidinkielellään. Ylläri, ettei suomen kielen ryhmää tullut.

DG:n harjoittelijoiden määrä vaihtelee yhdestä kolmeenkymmeneen, mutta jokaisen DG:n harjoittelijoiden keskuudesta on valittava harjoittelijoiden porte parole eli äänitorvi, edustamaan tämän DG:n harjoittelijoita ja järjestämään heille yhteisiä aktiviteettejä. Taas jälleen kerran yllätys, että minä päädyin tähän tehtävään. Meidä on DG MAREssa vain kuusi harjoittelijaa, joten nakki ei ole kamalan paha ja oikeastaan mukava. Ensitöikseen järjestin yhteislounaan meidän harjoittelijoiden ja DG AGRIn harjoittelijoiden kanssa, sillä halusin tutustua heihin lähemmin ja tietää vähän mitä siellä seinän toisella puolella touhutaan.

Blue book harjoittelijoille järjestetään säännöllisesti viikoittain jokin seminaari tai tapahtuma mihin voi osallistua. Minusta näihin osallistuminen on erittäin mielenkiintoista, sillä en jaksaisi joka päivä istua yhdeksän tuntia sorvin ääressä lukemassa asetusluonnoksia (:

Post it lapuilla muistuttamassa "Union priorities 2020: smart, sustainable, inclusive growth"

Tavallinen harjoittelija

Mikään edellä mainittu ei koske sinua, sillä olet palkattomana noin kolmen – kuuden kuukauden harjoittelussa. Hyvää tässä harjoittelumuodossa on se, että pääset ainakin haluamallesi osastolle tekemään juuri sitä työtä mikä on juuri se sinun juttusi, mutta sinulla ei ole mitään extra-mausteita (stage committee, muut harjoittelijat, tapahtumat, seminaarit, vierailut jne.)

Berlaymontissa lounastauolla DG MAREn ja DG EACn harjoittelijoiden kanssa.

Jottei tästä postauksesta tule liian pitkä – kerron teille myöhemmin lisää työskentelystä Komissiolla, asumisesta EU-korttelistossa sekä vierailuista eri EU-instituutioissa ja muissa yrityksissä.

Osastollamme on tällä hetkellä suhteellisen rauhallista, ohjaajani sanoja lainatakseen ”tyyntä ennen myrskyä”. Parlamentti hyväksyi viime viikolla ennen pääsiäistä EMFF-rahaston asetukset ja nyt odotellaan neuvoston hyväksyntää jonka jälkeen asetukset saadaan vihdoin julkisiksi ja jäsenvaltiot voivat alkaa lähettämään meille kalatalousrahastoa koskevia toimintasuunnitelmiaan arvioitavaksi ja viilattavaksi.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa