DG MARE – Unit E3 Structural Actions; Baltic Sea, North Sea & Landlocked Member States

Nyt on ensimmäinen työviikko Komissiossa takana! Osasto, jolla työskentelen (MARE E3) työstää Euroopan kalatalousrahastoja. Työn alla on mm. ohjelmakauden 2000–2006 rahaston (KOR) sulkeminen, nykyisen vielä tämän vuoden voimassaolevan ohjelmakauden (2007–2013) rahaston (EKTR) toimenpideohjelman ja budjetin vuosittainen tarkastus ja tulevan ohjelmakauden 2014–2020 rahaston (EMKTR) valmistelu. Uuden ohjelmakauden olisi pitänyt alkaa jo tämän vuoden alussa, mutta kaikki viisi rahastoa jotka kuuluvat Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI) alle, ovat myöhässä. Näitä rahastoja ovat: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Olenkin tämän ensimmäisen työviikon aikana tutustunut lähemmin joulukuussa 2013 julkaistuun Komission ehdotukseen yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (COM(2011) 615. Tällä asetuksella otetaan käyttöön yhteiset säännöt kaikille Euroopan rakenne- ja investointirahastoille. Se sisältää mm. rahoituksen ehdollisuutta, tulosarviointia, seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelyjä ja tukikelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset. Muutosta edelliseen ohjelmakauteen tuo se, että mm. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja varainhoitoa koskevat säännökset yhdenmukaistetaan koheesiopolitiikan rahoitusvälineiden kanssa.

Euroopan kalatalousrahaston asetusten, toimenpiteiden ja toimintalinjojen opiskelua englanniksi, suomeksi ja puolaksi.

Meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena on mm. auttaa kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen, tukea rannikkoyhteisöjä taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa sekä rahoittaa hankkeita, joilla luodaan työpaikkoja ja parannetaan elämänlaatua EU:n rannikkoseuduilla. Tässä hieman lisäfaktaa EMKTR:sta: "Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnetään tukea hankkeille, jotka saavat myös kansallista rahoitusta. Rahaston varat jaetaan EU-maiden kesken suhteessa niiden kalatalouden kokoon. Kukin maa laatii toimintasuunnitelman osuutensa käytöstä. Kun komissio on hyväksynyt suunnitelman, kansalliset viranomaiset päättävät, mille hankkeille rahoitusta lopulta myönnetään. Komissio ja kansalliset viranomaiset valvovat yhdessä toimintasuunnitelman toteutumista." Minun osastoni täällä Komissiossa valvoo 15 jäsenmaan toimintasuunnitelmien toteutumista yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa. Koska Puola on näistä 15 jäsenmaasta suurin rahoituksen saaja, minut laitettiin työstämään Puolan kalatalousrahaston (EKTR) asioita. Ensi töikseni lueskelen Puolan vuotuista täytäntöönpanokertomusta vuodelta 2012 (jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelmaa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus edelliseltä varainhoitovuodelta). Tammikuussa oli kaikkien jäsenmaiden ja komission välinen vuotuinen toimintakertomuksen läpikäynnin kokous, jolloin komissio esitti jäsenvaltiolle kysymyksiä ja lisäselvityksiä liittyen vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen.  Nyt seurailemme sitten jäsenvaltioiden vastauksia näihin lisäselvityksiin.

Pientä haastetta elämään tuo se, että sain tehtävän lueskennella näitä kaikkia asetuksia ja toimenpideohjelmia myös puolaksi. Koska varsinainen mentorini on liian kiireinen ohjaamaan minua, niin minulle nimettiin ns. kakkosmentori joka on puolalainen nainen. Hän on erittäin mukava ihminen, mutta varsinainen mentorini päätti, että meidän keskeinen työkieli on puola. Ups, näin aluksi on hieman vaikeata minun osaltani keskustella näistä edellä mainitsemistani asioista puolaksi, kun en näitä termejä hallitse täysin suomeksikaan. Uskon kuitenkin, että kyllä se sieltä tulee tässä viiden kuukauden aikana ja pystyn jossain vaiheessa jopa puhuapälpättämään Euroopan rakenne- ja investointiasioita sujuvasti suomeksi, englanniksi, puolaksi, ruotsiksi ja saksaksi.

Kaikki edellä mainitsemani rahastoihin liittyvät asiat ovat mielestäni hyvin mielenkiintoisia, ja löysin paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi maaseudun kehittämisrahaston kanssa, joten kyllä se valo paistaa siellä jossain tunnelin päässä. Se mistä tykkään myös täällä on, että meillä on hyvin mukava osasto ja mukavat työkaverit. Ja koska jaan työhuoneeni osaston sihteerin kanssa, apu- ja juttukaveri on aina erittäin lähellä. Hän on ehkä ystävällisin romanialainen henkilö kenet olen koskaan tavannut.

Jos olet kiinnostunut lukemaan lisää Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tai muista rakenne- ja investointirahastoista, kurkkaa tänne

Kerron teille tulevissa postauksissa lisää Brysselistä ja elämästä täällä, asumisestani, muista asukkaista, muista stagiaireista sekä miten tuo stage-hakuprosessi todellisuudessaan menee ja mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Nyt tarkoitus on nauttia auringosta ja 18 asteen lämmöstä. Meillä on täällä EU-korttelissa paljon ihania puistoja, joita olemme hyödyntäneet erittäin ahkerasti lounasaikaan. Viikonlopun vietin Gentissä, sillä kolme belgialaista ystävääni asuu siellä. Oli erittäin mukavaa nähdä heitäkin 1,5 vuoden jälkeen ja tutustua kaupunkiin paikallisten opastuksella. Meillä oli ns. ”reunion” Kööpenhaminassa tutustumieni belgialaisten ystävieni ja yhden hollantilaisen ystävän kanssa.

Gent on aina yhtä ihana kaupunki – varsinkin kun siellä asuu kolme hyvää ystävää. Jos joskus matkaat Genttiin, muista maistaa paikallisia nenä-karkkeja.

Kommenttina todettakoon, että sunnuntaina puhkesi sitten silmätulehdus (luultavasti piilolinssistä), mutta tulipahan koettua miten sunnuntaina Brysselissä toimivat lääkäri- ja apteekkipalvelut. Jos belgialainen ystäväni ei olisi tullut kanssani ensiapuun, olisin ollut hukassa, sillä kukaan (siis ei kukaan) Etterbergin klinikalla puhunut englantia. Myös aukiolevaa apteekkia sain metsästää noin kaksi tuntia, sillä yksi jonka piti olla auki, oli kiinni, yhdestä ei saanut silmätippoja ja lopulta kolmannesta sain löydettyä tarvittavat tavarat. Jotenkin luulisi, että Brysselissä asiat toimisivat suhteellisen hyvin, mutta täällä on hieman etelän mentaliteettia jossain asioissa. Välilllä se on ihan kiva asia, mutta silloin kun asioiden pitäisi hoitua, silloin kaipaa Suomen järjestelmällisyyttä.

Kuva kaksi viikkoa takaperin sunnuntailta (9.3.14) - en pääse yli tästä mahtavasta säästä

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa