Viljelykierrolla on vaikutusta maan viljavuuteen

24.11.2020

Ilmastosoturit -hankkeessa tarkasteltiin kesällä 2020 pilottitilojen peltoja. Kuoppatestien tarkastelulla sekä syvänäytteistä on nähty selkeästi monipuolisen viljelykierron positiiviset vaikutukset pellon rakenteeseen ja kasvukuntoon.

Parhaat maan rakenteet ovat olleet pelloilla, joilla on ollut monipuolinen viljelykierto. Jotta viljelykierto toisi parhaan mahdollisen vaikutuksen, tulisi kierrossa olla syysviljoja, nurmia, kevätviljoja, palkokasveja ja öljykasveja. Kun näihin yhdistetään  talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasveja sekä kevennettyä muokkausta ja tarvittaessa  jankkurointia tiivistymien takia sekä hivenravinteiden ja orgaanisten lannoitteiden lisäämistä, on lopputulos taattu.

Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys on tärkeä osa pellon hiilitaseen nostoa, mutta lisää samalla pellon viljavuutta. Kasvipeitteisyys ylläpitää maan rakennetta sekä ravinteiden pysyvyyttä pellossa. Etelä-Pohjanmaan tuulisissa ja runsassateisissa olosuhteissa on ravinteiden huuhtoutuminen sekä tuulieroosion vaikutukset peltoon suuret, jos pelto on talven mullalla. Tällöin menetetään pellosta runsaasti orgaanista ainesta, hiiltä sekä ravinteita.

Kerääjäkasvit

Varsinkin kevätkylvöisillä kasveilla kannattaa käyttää kerääjäkasveja. Niillä pystytään sitomaan runsaasti hiiltä sekä ravinteita maahan ja ruokkimaan maan pieneliöstöä. Näin erityisesti silloin kun pelto säilyy kasvipeitteisenä myös talvikauden. Kerääjäkasveiksi soveltuvat monenlaiset kasvit, kunhan ne peittävät pellon pinnan kasvukaudella ja lähtevät puinnin jälkeen runsaampaan kasvuun, jolloin ne keräävät ylimääräiset ravinteet itseensä. Valintaan tulee kiinnittää huomiota sen mukaan mitä kasveja viljelykierrossa viljellään, mikä maalaji on kyseessä, millaiset viljelytekniikat on käytössä ja miten kasvinsuojelua on tarkoitus tehdä.

Kevennetty muokkaus

Syyskyntö näyttää entistä haastavammalta, kun tarkastellaan asiaa maan rakenteen sekä hiilensidonnan ja ravinteiden säilymisen kannalta. Savimailla on perinteisesti syyskyntö ainoa järkevä ratkaisu. Muilla maalajeilla on mahdollista tehdä muokkaukset kevennetysti tai kevätkynnön kautta. Erityisesti savimaille on hyvä harkita viljelykiertoon syysviljoja sekä kerääjäkasveja ja syväjuurisia kasveja. Monivuotisten ja syväjuuristen nurmipalkokasvien lisääminen nurmiseoksiin on suositeltavaa, jotta pellon rakennetta saadaan parannettua ja pieneliöille lisää elintilaa ja ruokaa. Näillä toimilla on mahdollista muuttaa pellon rakennetta sekä multavuutta ja mahdollistaa siten kevennetty muokkaus tulevaisuudessa myös savimailla.

Monimuotoisuutta

Uusimmat tutkimustulokset ovat tuoneet esiin laajemman biodiversiteetin hyödyt pellon kasvukunnon ja hiilitaseen nostoon. Tämä tuo aivan uudenlaisen hyödynmonimuotoisille pelloille, joista hyviä mahdollisuuksia ovat erilaiset seoskasvustot ja kumppanuuskasvit. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viljan ja palkokasvien seosviljelyä tai kukkivien peltojen lisäämistä viljelykiertoon, jolloin sekä maan että taivaan pieneliöillä on monipuolisempaa ruokaa ja parempaa suojaa kasvukauden aikana.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.