Tuloksia maan kasvukunnon kehittämisestä

14.01.2020
Peltojen välillä on selviä eroja niiden tuottavuudessa ja kestävyydessä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. 
 
 
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemassa raportissa Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 koelohkolta neljältä vuodelta tarkastellaan maan kasvukunnon hoitoa 8 tilakokeen tulosten perusteella vuosina 2015–2018. Raportissa kuvataan lohkoilla aikaansaadut muutokset lähtötilanteen ja lopputilan välillä sekä kootaan yhteen hankkeen aikana saadut tulokset. Lisäksi selvitetään, voiko maan kasvukuntoa kehittää, ja mitä kehittäminen vaatii.
 
 
Pellon kasvukunnon kehittäminen on mahdollista
Raportissa vastataan tutkimuksen pääkysymykseen ”voiko maan kasvukuntoa kehittää?” Tulosten perusteella kasvukunnon kehittäminen on mahdollista ja melko yksinkertaista useissa tapauksissa, mutta kaikkia kasvukunto-ongelmia ei välttämättä ole edes mahdollista ratkaista.
 
Yksinkertaisesti korjattavia kasvukunto-ongelmia ovat esimerkiksi salaojituksen toimintahäiriöiden korjaaminen, boorin tai fosforin alhaisten pitoisuuksien nosto lannoituksella tai maan rakenteen kunnostus nurmikasvien ja syväkuohkeutuksen yhdistelmällä. Toisaalta hyvin monimutkaisesti ratkottavia ongelmia ovat mangaanin saatavuuden parantaminen, hietamaiden kaliumpitoisuuksien nosto ja vähämultaisten hietamaiden ongelmien korjaaminen ilman multavuuden nostoa.
 
 
Ydinasiat
Maan kasvukuntoa voidaan kehittää melko lyhyessäkin ajassa. Kasvukunnon kehittäminen ei vaadi yleensä suuria taloudellisia investointeja, mutta vaatii panostusta lohkon seurantaan ja toimenpiteiden suunnitteluun.
Kasvukunnon hoidon perustaksi tarvitaan monipuolista pellon kasvukunnon nykytilan selvittämistä, jotta kehittämistoimet voidaan suunnitella ja kohdentaa oikein.
Lohkon tärkeimmät ominaispiirteet huomioonottavin viljavuusanalyysein selvitetään kemiallinen viljavuus (perustutkimus täydennettynä riittävän kattavalla hivenravinteiden määrityksellä, hehkutushäviöllä sekä varastoravinteiden määrityksellä pinta- ja pohjamaasta, mikäli vaihtuvan ravinteen taso on kriittinen).
Fysikaalisesta kasvukunnosta saadaan tietoa arvioimalla maan rakenne. Irtotiheyden määritys täydentää rakennearvioita.
Maan mikrobiaktiivisuutta kuvaava maahengitys täydentää kasvukunnon määritystä samoin rakenteen pysyvyyttä kuvaava maan murukestävyys.
Maan kasvukunnon kehittymisen seuraaminen yksittäisillä mittareilla on haastavaa. Esimerkiksi vedenläpäisykyky voi alentua maan rakenteen parantuessa, jos oikovirtailu vähenee. Kemiallinen viljavuus voi olla myös kaikilta osin hyvällä tasolla, mutta maan murukestävyys on erittäin alhainen ja maa on siten hyvin altis eroosiolle. Poutavuosina maan rakenne voi olla pintakerroksessa hyvä, mutta pelto ei kestä runsaampia sateita, koska syvemmällä maassa on heikosti vettä läpäiseviä kerroksia.
Kasvukunnon kehittämisen seurannassa kannattaa yhdistellä erilaisia analyysi- ja havainnointimenetelmiä, jolloin saadaan kokonaiskuva maan kasvukunnosta. OSMO-hankkeen aikana testatut menetelmät muodostavat hyvän perustan tällaiseksi seurantamenetelmien yhdistelmäksi.
 
Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, ja sen tavoitteena on herättää keskustelua peltojen tuottavuuden kehittämisestä ja tarjota keskustelun pohjaksi laaja tutkimusaineisto ongelmalohkojen tilasta ja eri hoitotoimien vaikutuksesta lohkojen kasvukunnon kehittymiseen.

Raportti:
Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala. Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 peltolohkolta neljältä vuodelta. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 200. 37 s.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309062/Raportteja200.pdf?sequence=1&isAllowed=y  
Ruralian sivuilla

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/tuloksia-maan-kasvukunnon-kehittamisesta
OSMO-aineistoissa
https://luomu.fi/tietopankki/raportti-voiko-maan-kasvukuntoa-kehittaa/

Kaikki OSMO-hankkeessa tuotetut tutkimusjulkaisut löytyvät koottuna hankkeen nettisivulta
https://luomu.fi/tietopankki/tutkimusjulkaisuja-osmo-hankkeesta/
Ja kaikki OSMO-hankkeessa julkaistut aineistot

https://maan-kasvukunto.fi

 

 

Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti:
jukka.rajala@helsinki.fi
https://maan-kasvukunto.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti:
tuomas.j.mattila@gmail.com

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Ajanvaraus pilotoinnissa Etelä-Pohjanmaalla
    Ajanvaraus asiantuntijoillemme on tulevaisuudessa mahdollista tehdä digitaalisesti verkossa pilotoinnin jälkeen.