Puinnit edenneet ripeästi koko maassa

21.08.2018

Kasvutilannekatsaus 6/21.8.2018    

Viljojen puinnit ovat edenneet nopeasti hyvissä olosuhteissa. Syysviljat on saatu lähes puitua maan etelä- ja keskiosissa. Kevätviljojenkin puinnit ovat edenneet ensimmäisillä viljelmillä loppusuoralle. Ensimmäiset kevätviljojen puintitulokset ovat olleet useimmille tiloille pettymyksiä, mutta myös positiivisia yllätyksiä sadon määrissä on koettu. Kevätviljojen sato on jäämässä useimmilla alueilla 60-70 % keskimääräisestä ja viljan kokonaissadoksi arvioidaan tämän hetken puintien perusteella 2,6 mrd kg. Nurmet kärsivät edelleen kuivuudesta. Säilörehun kokonaissato on jäämässä 30-50 % tavanomaista pienemmäksi koko maassa ja säilörehun arvioidaan riittävän väin täpärästi sisäruokintakaudella. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu ja otetaan tiloilla käyttöön.

Elokuussa on saatu paikallisia sadekuuroja koko maassa vain 2-4 päivänä lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, jonne on osunut muuta maata useampana päivänä sateita. Pohjois-Pohjanmaalla kuurosateet ovat paikoitellen lakoonnuttaneet viljakasvustoja. Sademäärät ovat olleet eteläisimmässä Suomessa lähes keskimääräiset, mutta useimmilla alueilla elokuun sademäärät ovat jääneet 30-50 prosenttiin keskimääräisestä. 

Syysviljat pääosin puitu

Ruis on saatu lähes puitua maan etelä- ja keskiosissa. Viimeisten ruislohkojen puinnit ovat käynnissä Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Syysvehnä on saatu puitua kokonaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnän puinnit ovat loppusuoralla, mutta Hämeessä syysvehnän puinnit ovat osalla tiloista vasta alussa. Pohjois-Pohjanmaalla syysviljojen puinnit eivät ole vielä käynnistyneet. Puintikosteudet ovat olleet yleisimmin 15-20 %.

Ruissato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi koko maassa. Kymenlaaksossa sekä osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Pohjois-Savon tiloista ruissato jäi puoleen keskimääräisestä. Uudellamaalla, Pohjanmaalla  ja Keski-Suomessa sekä osalla Pohjois-Savon tiloista ruissadon arvioidaan olevan 80-90 %, mutta muualla ruissadon arvioidaan olevan 60-75 % normaalista. Rukiin laatu on hyvä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Muualla maassa sadon laatu on tyydyttävä. Rukiin hehtolitrapainot vaihtelevat välillä 70-78 kg/hl. Rukiista arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80-100 %. 

Syysvehnän sadon arvioidaan olevan useimmilla alueilla 60-80 % keskimääräisestä. Syysviljojen laatu arvioidaan hyväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysvehnän hehtolitrapainot vaihtelevat väillä 75-85 kg/hl. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjois-Karjalassa syysvehnän leipäviljakelpoisuus on 95 %, Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla 70-80 %. 

Kuivuus verotti kevätviljojen satoa

Myös kevätviljojen puinnit ovat edenneet vauhdilla. Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Pohjanmaalla ohrasta on ehditty puida jo 90 %, maan keskiosissa 60-75 % ja Lapissa 50 %, mutta eteläisimmässä Suomessa vain 20-30 % johtuen kasvustojen epätasaisesta valmistumisesta. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 12-16 %, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Pohjanmaalla joissakin erissä puintikosteudet ovat olleet 20 %. Kaurasta on puitu noin puolet Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikkoalueella. Muualla maassa kaurasta on puitu 10-35 %. Puintikosteudet ovat olleet 12-18 %. Kevätvehnän puinnit ovat edenneet pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa kevätvehnästä on puitu jo 80 %. Muualla maassa puinnit ovat vielä aivan alussa. Kevätvehnän puintikosteudet ovat olleet 16-25 %. 

Kevätviljojen sadon määrää ja laatua heikentävät etenkin pieneksi jääneet jyvät ja paikoitellen myös jälkiversonnasta johtunut epätasainen tuleentuminen. Rehuohran sadon arvioidaan jääneen noin puoleen Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista ja Lapissa. Useimmilla alueilla ohrasato jäi 60-70 %:iin keskimääräisestä. Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla sadon määrä on 80-85 % keskimääräisestä. Kaurasadon arvioidaan olevan 40-50 % Uudellamaalla, osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloja ja Etelä-Karjalassa. Useimmilla alueilla kaurasato on 60-70 % keskimääräisestä. Ainoastaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja osalla Pohjois-Savon kauratiloja sadon arvioidaan olevat 80-85 % keskimääräisestä. Kevätvehnäsadon arvioidaan jäävän useimmilla alueilla 60-70 prosenttiin keskimääräisestä. Etelä-Savossa ja osalla Etelä-Pohjanmaan tiloja kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 80 % keskimääräisestä. 

Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Rehuohran hehtolitrapainot ovat olleet tähän mennessä puidussa sadossa 60-72 kg/hl. Mallasohran hehtolitrapainot ovat puolestaan olleet 65-72 kg/hl. Kauran laadussa on suurimmat vaihtelut: hehtolitrapainot vaihtelevat 42-60 kg/hl. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 70-86 kg/hl. Tähän mennessä puidusta kevätvehnästä on ollut 80-90 % leipäviljakelpoista. 

Kuminan puinnit on saatu lähes päätökseen koko maassa. Kuminasadon arvioidaan jääneen noin puoleen normaalista Hämeessä. Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sadon arvioidaan olleen 70-90 % keskimääräisestä sadosta ja muualla maassa 60-70 %.  

Nurmisiemenviljelyksillä puinnit ovat kesken pahimmin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, joissa puimatta on 30-40 % kasvustoista. Pohjanmaalla ja etelä-Karjalassa on siemennurmista puimatta 20 %.  

Kevätrypsin ja -rapsin puinnit käynnistyivät viime viikolla Uudellamaalla, jossa on ehditty puida sadosta 10 %. Muualla kevätöljykasvien puintien arvioidaan alkavan aikaisintaan kahden viikon päästä. Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi, ainoastaan Uudellamaalla sato arvioidaan keskimääräiseksi.  Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. 

Hämeessä härkäpavusta on ehditty puida 90 %. Pohjois-Karjalassa härkäpavusta on puitu 70 % ja Etelä-Pohjanmaalla puolet. Muualla härkäpavun puinnit ovat alussa. Puintikosteudet ovat olleet 30 %. Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuunottamatta Uuttamaata, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä hyvään. 

Kuivuus hidastaa syyskylvöjä 

Rukiin kylvöt on saatu päätökseen Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Pohjanmaalla rukiista on enää kylvämättä 20 %. Pohjois-Karjalassa on saatu päätökseen myös syysvehnän kylvöt. Muualla rukiin ja syysvehnän kylvöjä on jouduttu lykkäämään kuivuuden vuoksi. Syysviljojen viljelyalojen ennakoidaan kasvavan koko maassa useita kymmeniä prosentteja viime vuodesta, mikäli orastumista varmistavia sateita on odotettavissa. Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rukiin kylvöalat voivat jopa kaksin- tai kolminkertaistua viime vuotisesta. 

Syysöljykasvien kylvöjä on tehty Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kuivuus on hidastanut kylvöjen etenemistä, mutta suurin osa aiotuista kylvöistä on jo tehty ja ensimmäiset kylvökset ovat taimella. Syysöljykasvien kylvöalat ovat kasvamassa tuntuvasti em. alueilla. 

Nurmet kaipaavat sateita 

Kuivuudesta johtuen nurmien (säilörehunurmet, laitumet, odelmat ja viherlannoitusnurmet) kasvu on jatkunut heikkona etenkin maan eteläosissa. Nurmet kaipaavatkin kasvua edistäviä sateita, jotta säilörehunurmista saataisiin korjattu kolmas sato. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, osassa Pohjois-Savoa ja Pohjois-Pohjanmaalla 70-95 % tiloista suunnittelee korjaavansa kolmannen sadon säilörehunurmista. Lappia lukuunottamatta muuallakin puolet tiloista suunnittelee kolmannen sadon korjaamista. Parhaimmin nurmet ovat kasvaneet Pohjois-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan 80-90 % keskimääräisestä. Huonoimmaksi säilörehusato on jäämässä Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa säilörehun kokonaissadon arvioidaan jäävän 30-50 % keskimääräisestä. Muualla Etelä-Suomessa säilörehun kokonaissadon arvioidaan jäävän 50-60 %:iin keskimääräisestä. Säilörehun laadun arvioidaan jäävän keskimääräistä heikommaksi Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Pohjois-Savossa osalla tiloista säilörehun laatu arvioidaan tavanomaista paremmaksi. 

Säilörehun arvioidaan riittävän huonosti sisäruokintakaudella kaikkein kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa. Muualla säilörehun arvioidaan riittävän vain täpärästi. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu tiloilla käyttöön. Pieneksi jäävän säilörehusadon täydentämiseksi usealla alueella huonokasvuisia viljakasvustoja on tehty kokoviljasäilörehuksi ja olkia on korjattu sekä omilta että lähitilojen pelloilta kuidun saannin takaamiseksi. Kotieläintilat ovat kartoittaneet aktiivisesti myös muiden sivutuotteiden saantia. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla eläimiä on jo jouduttu vähentämään tiloilla ja muillakin alueilla osa tiloista harkitsee eläinmäärän vähentämistä. Väkirehun osuuden ennakoidaan kasvavan rehustuksessa tulevana sisäruokintakautena. Karkearehun niukkuus kotieläintiloilla on lisännyt tilojen välistä rehukauppaa. Nämä kaikki toimenpiteet lisäävät luonnollisesti kotieläintilojen tuotantokustannuksia. Sateita kaivataan vauhdittamaan nurmien kasvua kasvukauden lopussa, jotta sisäruokintakaudelle tarkoitetun säilörehun syöttöä ei tarvitse aloittaa ennenaikaisesti ja säilörehuvarastoihin saataisiin vielä täydennystä. 

Rupea perunoissa

Sokerijuurikas- ja perunakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Sokerijuurikassato arvioidaan määrältään ja laadultaan välttäväksi. Siemenperunasato arvioidaan keskimääräiseksi määrältään ja laadultaan. Sadonkorjuun arvioidaan alkavan elo-syyskuun vaihteessa. Tärkkelysperunasadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi Pohjanmaalla, mutta laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Sadonkorjuun arvioidaan alkavan syyskuun alkupuolella. Varastoperunasadon arvioidaan jäävän selvästi tavanomaista pienemmäksi kuivuudesta johtuen koko maassa. Rupisuus heikentää sadon laatua etenkin kastelemattomissa kasvustoissa Pohjanmaalla. Varastoperunan nostojen arvioidaan alkavan syyskuun puolivälin maissa.   

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

 

Kasvukauden viimeisen tiedotteen julkaisemme tiistaina 19.9. 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.