ProAgria sijoittaa saamansa tuet maaseudun kehittämiseen ja tuottaa viljelijöille Neuvo 2020 -palveluja

25.03.2020
Ruokaviraston tänään julkaisemissa suurimmissa tuen saajissa on mukana ProAgria keskuksia ja ProAgria Keskusten Liitto. Julkistettuun tukisummaan lasketaan mukaan maataloustukien lisäksi maaseudun kehityshanketuet sekä Neuvo 2020 -palvelutuki viljelijöille. ProAgria ei saa maataloustukia.
 
- Viljelijät ovat saaneet kauttamme Neuvo 2020 -palvelua maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, kasvinsuojeluun, kotieläinten hyvinvointiin, ympäristö-, luomu- ja energia-asioihin. Neuvoa on käytetty paljon eläinten hyvinvointia parantavien toimenpiteiden suunnitteluun. Luomutuotantoon siirryttäessä Neuvolla mietitään, kuinka tilan tuotantoa ja toimintaa kannattaa kehittää. Maatalouden isossa murroksessa selvitetään uusien viljelykasvien ja valkuaisomavaraisuuden parantamista, tuotantosuunnan muutoksia, rakennusinvestointeja, yhtiöittämisien ja sukupolvenvaihdosten käynnistymistä. Neuvolla viljelijät ovat pystyneet kehittämään maatilaansa monipuolisesti ja nostamaan kannattavuutta sekä pitämään yllä yhteiskunnallisesti tärkeää huoltovarmuutta. Jokaisella maatilalla on ollut useamman vuoden aikana ollut mahdollisuus käyttää tällä rahoituskaudella yhteensä 10 000 euroa Neuvo 2020 -rahaa, sanoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko.
 

Maatalouden kannattavuuteen panostettava

 
Neuvo 2020 -palvelujen tekijöiden on pitänyt osoittaa osaamisensa saadakseen oikeuden tehdä Neuvo-palveluja. Oikeudet on myöntänyt Ruokavirasto ja haku on ollut avoin kaikille alan toimijoille. – Olemme halunneet tarjota tätäkin kautta asiakkaillemme parasta osaamistamme läpi koko Suomen, sanoo Mäkivuokko.
 
- Neuvo 2020 on ollut erinomainen keino monien maatilojen kannattavuuden parantamiseen, mutta tällä hetkellä näyttää ikävä kyllä siltä, että Neuvo-toimintaan alueellisesti varatut rahat eivät tule tasaisen suuren kysynnän vuoksi riittämään vuoden 2020 loppuun asti. Lisäksi vuoden 2021 Neuvo-rahoitus on vielä täysin epävarmalla pohjalla. Näinä haastavina aikoina maatilojen taloudellisen tilanteen oikaiseminen neuvonnalla on monien tilojen elinehto, ja Neuvo-järjestelmän hiipumisella juuri nyt tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset koko sektorille, kommentoi Mäkivuokko.
 

Tavoitteena elävä maaseutu

 
Toinen osuus tukirahoista on maaseudun kehityshankkeisiin myönnettyjä varoja. Maaseudun kehittäminen on vahvana painopisteenä ProAgriassa. Sillä halutaan pitää maaseutu elävänä ja vastata rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. ProAgria on hallinnoijana myös monissa yritysryhmähankkeissa, joissa tuki kanavoituu pitkälti suoraan yrityksiin ja yritysten keskinäisiin kehittämiseen. Kaikki kehityshankerahat ovat vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa. Päätöksen eri aiheiden rahoittamisesta tekee hankerahoittaja, eli esimerkiksi ELY-keskukset ja EU-komissio.
 
- Kehittämishankkeisiin panostamme koko ProAgriana vuosittain paljon omaa rahaa. Viime vuonna se oli arviomme mukaan noin puoli miljoonaa euroa. Laskelmiemme mukaan kehityshankkeet tuovat vipuvartena maaseudulle kolminkertaisesti tuloja, kuin mitä sinne on hankkeiden muodossa investoitu. Tämä on yhteiskunnallisesti tärkeä näkökulma ja vahvistaa maaseutua, joka parhaillaan on selkeässä kannattavuuskriisissä. Uskomme maaseutuun ja sen entistä vahvempaan rooliin tulevaisuudessa ja haluamme siksi panostaa tekemisessämme sinne, sanoo Mäkivuokko.

 

Buustia maatilojen ja maaseutuyritysten kehittämiseen

 
ProAgrian kehittämiin ja tuottamiin kehit