Oikullinen sää hidastuttanut kylvöjen loppuunsaattamista

04.06.2019

Sateet, viileä sää ja märkyys ovat hidastaneet kylvöjen loppuunsaattamista maan itä- ja pohjoisosissa ja kasvinsuojelutoimien tekoa eteläisessä Suomessa. Nurmet sen sijaan ovat hyötyneet sateista ja ne ovat nyt hyvässä kasvussa. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa edelleen viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. Maan itäosissa kevättöiden eteneminen ja kasvustojen kehitys on viikon jäljessä, mutta pohjoisosissa kevääntulo on vielä lähes normaalissa aikataulussaan. 

Toukokuussa satoi harvinaisen paljon. Runsaimmin satoi maan keski- ja itäosissa sekä Etelä-Lapissa, missä kuukauden sademäärät olivat yli kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Toukokuun lopun yöhallat ovat vioittaneet jonkin verran Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa viljan oraita ja öljykasveja, mutta merkittävämmiltä tuhoilta on säästytty. 

Säilörehun korjuu alkamassa

Säilörehun korjuu on alkamassa tällä viikolla Etelä-Suomessa ja ensi viikolla maan keski- ja pohjoisosissa. Säilörehun satonäkymät vaihtelevat tavanomaisesta hyvään. Sato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi Etelä-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mutta osassa Pohjois-Savoa nurmet ovat tavanomaista heikompia. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla uusien nurmien kasvussa näkyy edelleen viime kesän kuivuuden vaikutukset. Sään ennustettu lämpeäminen tietää kiireistä aikaa säilörehun korjuuseen, sillä säilörehun ruokinnallinen laatu heikkenee nopeasti helteisessä säässä.  

Kuivaheinän korjuun arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa Etelä- ja Keski-Suomessa ja muualla maassa heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kuivaheinän satonäkymät ovat hyvät Etelä-Suomessa ja muuallakin tyydyttävät. Laidunkausi alkoi toukokuun puolivälin jälkeen suuressa osassa maata. Maan pohjoisosissa laidunkausi on juuri käynnistynyt tai käynnistymässä. Laidunnurmet ovat nyt hyvässä kasvussa maan etelä- ja keskiosissa, muuallakin kasvu arvioidaan tyydyttäväksi.  Nurmissa on tänä vuonna tavanomaista runsaammin voikukkaa Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. 

Tiedotteen lopussa on taustatietoa nurmista osana ilmastoviisasta viljelyä. 

Etelässä kasvustot pitkällä, muualla kasvu alussa tai kylvöt vielä kesken

Sateet ovat hidastaneet kevätviljojen kylvötöiden saamista päätökseen Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa kylvöjen arvioidaan jatkuvan vielä ainakin tämän viikon ajan. Kylvöjen venymisen vuoksi kylvösuunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan: vaihtamaan kauran ja kevätvehnän tilalle ohraa sekä kevätviljojen tilalle nurmea. Lisäksi myöhäisiä viljalajikkeita on vaihdettu aikaisisiin lajikkeisiin. 

Kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti suurimmassa osassa maata. Etelä-Suomen ensimmäisenä kylvetyt kevätviljat ovat jo ehtineet pensomisvaiheeseen ja kasvustot ovat reheviä.

Peltojen hyvä kosteustilanne on edistänyt myös rikkakasvien taimettumista. Etelä- ja Keski-Suomen kevätviljapelloilla on runsaasti siemenrikkakasveja, joiden paras torjuntahetki on nyt käsillä. Sateet ovat kuitenkin hidastaneet ruiskutuksien aloittamista. Myös lehtilaikkutaudit leviävät nyt herkästi rehevissä ja kosteissa kasvustoissa. Runsaat sateet ovat paikoitellen aiheuttaneet happikatoa pelloilla ja kevätviljakasvustoissa on havaittavissa kellastumisen merkkejä. Myös viileys on myös hidastanut typen vapautumista kasvien käyttöön, mistä johtuen kasvustot ovat paikoitellen tavanomaista vaaleampia.  

Etelä-Suomessa ruiskasvustot ovat jo tähkällä ja syysvehnä lippulehtivaiheessa. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi koko maassa, Hämeessä jopa erinomaiseksi. Ainoastaan Etelä-Karjalassa on jonkin verran tavanomaista heikompia ruiskasvustoja. Syysviljoilla ei ole ollut merkittäviä kasvinsuojeluongelmia lukuun ottamatta Varsinais-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata, joissa kasvustoissa on runsaasti rikkakasveja.  

Kevätrypsin kylvöt jatkuvat vielä Etelä-Pohjanmaalla. Muualla rypsin kylvöt on juuri saatu päätökseen. Rypsi ja rapsi ovat taimettuneet tavanomaista heikommin Uudellamaalla ja rapsi Etelä-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa öljykasvikasvustoissa on runsaasti rikkakasveja. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla rypsiviljelmiltä on jouduttu torjumaan kirppoja ja kaalikoita. 

Sokerijuurikkaat ovat taimettuneet tyydyttävästi tai hyvin. Ensimmäiseksi kylvetyt kasvustot ovat ehtineet nelilehtivaiheeseen. Myös sokerijuurikaspelloilla on runsaasti rikkakasveja. Kuminakasvustot ovat aloittamassa kukintaansa. Kasvustoissa on havaittu jonkin verran kuminakoita. 

Mansikka aloittanut kukintansa avomaalla

Etelä-Suomessa mansikan kukinta on pian kääntymässä lopuilleen harson alla. Itä- ja Keski-Suomessa kukinta alkaa olla runsaimmillaan harsolla suojatuissa kasvustoissa.  Avomaalla aikaisten mansikkalajikkeiden kukinta on alkanut Etelä- ja Keski-Suomessa. 

Kasvihuoneissa ja tunneleissa kypsyneitä mansikoita päästiin maistelemaan viime viikolla kevätjuhlissa. Harsolla suojatuista mansikkakasvustoissa ensimmäisten mansikoiden arvioidaan kypsyvän parin viikon sisällä. Satomäärien arvioidaan kasvavan hiljalleen juhannusta kohden.

Herukoiden kukinta on pian päättymässä Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikaisten ja syysomenalajikkeiden kukinta on runsaimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Maan eteläosissa talviomenoiden kukista on avautunut noin puolet. Sään oikullisuudesta huolimatta pölyttäviä hyönteisiä on ollut hyvin liikkeellä ja pölytystuloksen arvioidaankin olevan hyvä kaikilla marjakasveilla ja omenalla. Etelä-Suomessa marjojen ja omenoiden pölytystulos arvioidaan kuitenkin vain välttäväksi. Vadelmien kukinta on alkamassa avomaalla maan keskiosaa myöten. 

Lounais-Suomen lämmittämättömistä kasvihuoneista on korjattu toukokuun alkupuolelta alkaen mm. nippusipulia ja –naurista ja leikkotilliä. Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokausi on käynnistymässä viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Myös jäävuorisalaatin korjuuseen odotetaan päästävän ensi viikolla. Varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin juhannuksen maissa. 

Taustatietoa nurmista osana ilmastoviisasta viljelyä 

Nurmisatojen tuottavuus on keskeistä maatilojen ilmastotyössä. Hyvin hoidettu nurmi tuottaa ilmastossamme suuren sadon, ja satoon sekä juuristoon sitoutuu paljon hiiltä. Nurmi hyödyntää tehokkaasti koko kasvukauden säteilyn yhteyttämiseen, se kasvattaa laajan juuriston ja lisäksi maata muokataan nurmiviljelyssä vähemmän kuin yksivuotisten kasvien viljelyssä. Erityisesti monivuotiset nurmet ovat tehokkaita hiilensitojia, sillä niiden juurimassa hajoaa hitaammin kuin muiden viljelykasvien.

Viljelijällä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa nurmien hiilensidontaan. Monipuolinen siemenseos lisää nurmen viljelyvarmuutta sekä satoa. Esimerkiksi nurmipalkokasvien, kuten sinimailasen ja puna-apilan sekä syväjuuristen nurmikasvien kuten ruokonadan käyttö nurmissa varmistaa sadontuottoa äärevissä sääoloissa ja lisää hiilensidontaa. ProAgrian nurmiasiantuntijoiden suositukset nurmen lajikirjon monipuolistamiseksi ovat näkyneet viime vuosien aikana nurmisiementen kysynnän monipuolistumisena. Myös säilörehunurmien niittokorkeuteen kannattaa tiloilla kiinnittää huomiota. Kuiva viime vuosi havainnollisti hyvin, miten ensimmäisessä sadonkorjuussa lyhyeksi niitetyn nurmen kasvuunlähtö tyrehtyi ja nurmi juroi kauemmin kuin pidempään sänkeen niitetty nurmi. Niittokorkeuden säätäminen sääolojen mukaan on tärkeää, jotta varmistetaan sekä nurmen kasvun että yhteyttämisen jatkuminen.

Säilörehu on maitoa ja naudanlihaa tuottavilla tiloilla tärkein perusrehu. Korjuuajankohta vaikuttaa ratkaisevasti säilörehun sadon laatuun ja määrään. Hyvälaatuinen, hyvin sulava säilörehunurmi maittaa nautaeläimille lisäten kasvua ja maitotuotosta sekä vähentää hävikkiä ruokinnassa. Nurmen sulavuuden eli D-arvon kehittymistä voi seurata Mtechin D-arvoennustepalvelussa (https ://www.mtech.fi/fi/viljelysuunnittelu/d-arvoennuste) sekä WebWisun ennustepalvelussa. Myös korjuu- ja säilöntätappioiden minimointi parantaa säilörehutuotannon tehokkuutta. Tehokkuuden parantaminen lisää kannattavuutta ja on yksi kiistattomista tavoista pienentää kotieläintuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia.

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Junnola 040 537 3453 

Pirkanmaa, Teemu Rekola 043 825 0545, Sari Hiltunen 050 561 8369

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja  Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 25.6. heinäkuu tauko, 6.8., 20.8. ja 17.9. 

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi. 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.