Lammastuotanto ammattilaistuu, tilat kasvavat ja tuottavat toimeentuloa yrittäjille

Uutta tästä suoraan hittilistoihin 2016!

 

ProAgrian lampaiden tuotosseuranta-asiakkaiden määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Tuotosseurantaan kuuluu kolmannes suomalaisista uuhista. Keskimäärin tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla on 59,97 uuhta.

Tilarakenne on edelleen monipuolinen ja niiden kokonaismäärä nousi muutamalla kappaleella. Isojen tilojen määrä on noussut viime vuosina, joka kertoo tuotannon ammattimaistumisesta. Yhä useampi yritys on sellainen, jossa vähintään toinen omistajista saa palkkatuloja lammastaloudesta. Pienempiä tiloja on kuitenkin edelleen paljon.

Monipuolinen lammas tarjoaa mahdollisuuden keskittyä myös muihin tuotteisiin lihan ohella. Uuhimäärä jatkoi nousuaan Etelä-Suomessa, joten se piti kärkipaikkansa vanhempien uuhien määrässä. Lähes kaikilla alueilla uuhimäärä nousi. Isoimmat uuhimäärän nousut olivat Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Suomen ja Keski-Suomen alueilla. Karitsoineiden uuhien määrä pysyi korkeimpana Etelä-Suomessa. Karitsoiden uuhimäärä nousi eniten Keski-Suomessa ja väheni eniten Länsi-Suomessa.

Tiloilla on paljon uuhia, joiden jälkeläisiä ei punnita tai joiden tuloksia ei kirjata tuotosrekisteriin. Punnitukset ovat toistaiseksi tärkein mittari lammastilalla. Punnitustuloksien perusteella voidaan seurata esimerkiksi karitsoiden kasvutavoitteiden toteutumista ja säätää niiden perusteella ruokintaa. Syksyllä punnittavat aikuispainot kertovat rotukohtaisesti jalostuseläinten koosta, niiden perusteella voidaan seurata jalostustrendejä. Jokaisella tilalla tulisi olla käytössään vaaka.  

Karitsapainot ja -tuotos kertovat ammattimaisuudesta

Karitsapainoissa ruotsinkielinen Pohjanmaa nousi ykkössijalle 6 viikon tuloksellaan 17,51 kiloa.  Etelä-Pohjanmaa pysytteli toisena 17,41 kilolla, Pohjois-Savon ollessa kolmas 16,51 kilolla. Nuorten uuhien tuloksissa Pohjois-Savo säilytti kärkipaikkansa 18,3 kilon tuloksellaan. Kokomaan karitsatuotos laski hieman 36,50 kilosta 35,74 kiloon.

Karitsatuotos kuvaa uuhen vuoden aikana syntyneiden karitsoiden ikäkorjattujen kuuden viikon painojen summaa. Tuotokset ilmoitetaan kertaa kohden ja myös vuodessa. Finska Hushållning Sällskap säilytti viimevuoden ykköstilansa huimalla tuloksella 41,54 kg/tuotosuuhi. Nuorissa uuhissa Pohjois-Savo nousi ykköseksi 28,85 kg/uuhi tuloksellaan. Keski-Pohjanmaan ollessa toinen tuloksella 28,49 kg/uuhi.

Suomenlammas edelleen suosituin – uusia rotuja mukaan tuloksiin

Puhdasrotuisten tuotosseurantauuhien määrissä lisäystä tuli eniten oxford down rodulla 50 kpl ja määrä väheni eniten Texel rodulla 54 kpl. Suomenlammas säilytti odotetusti kärkisijan sekä karitsoineiden uuhien, että tuotosuuhien määrässä.

Suomenlampaan sikiävyys on edelleen korkein 2,44 karitsaa uuhta kohden. Karitsatuotoksessa korkeimmalle pääsi yllättäen ruotsalainen turkislammas, tuloksella 36,52 kg/ uuhi. Turkislampaiden määrä on lisääntynyt viimevuosina, jonka vuoksi se otettiin uutena tulosten julkaisuun. Kuudenviikon painoissa nousua oli texel ja suffolk roduilla, muilla roduilla painot laskivat hieman. Aikuispainojen kärjessä pysyi oxford down, painon noustessa vielä viimevuotisesta kolmella kilolla 89,02 kiloon. Aikuisten texeluuhien paino laski peräti 10 kg viimevuotisesta. Punnituksella pyritään seuraamaan aikuisten uuhien koon kehitystä. Tavoitteet määritellään rotukohtaisissa jalostusohjesäännöissä. Rotukohtaisia kantakirjaohjesääntöjä on uudistettu, ne löytyvät ProAgrian nettisivuilta. 

Teurastulokset ovat arvokasta tietoa

Nettopainokasvu on tärkeä mittari, koska se kuvaa kuinka monta grammaa lihaa karitsat ovat päivässä tuottaneet. Nettopainokasvu laski kasvatusajan pysyessä lähes ennallaan 251 päivässä. Lyhyemmällä kasvatusajalla saadaan yleensä säästöä ruokinta-, rakennus- ja hoitokustannuksiin, mikä parantaa kannattavuutta. Teurasprosentti, joka lasketaan elopainosta suhteessa ruhopainoon, pysyi samalla tasolla kuin aikaisemmin. Liharoduilla teurasprosentti on yleensä korkeampi kuin alkuperäisroduilla. Teurasluokissa vallitsevin lihakkuusluokka on edelleen O, jota tulee 70 prosentille ruhoista.  Tallennettujen teurastulosten määrä on noin 16 % maassamme vuosittain teurastetuista koska tulokset eivät tule suoraan teurastamoilta. Neuvottelut tietojen saamisesta suoraan on käynnistetty.  Teurastamot pyrkivät ohjaamaan hinnoittelulla teuraiden laatua.  Virallisia teurasluokituksia valvoo Eviran toimeksiantona Foodwest. Tulokset ovat arvokasta tietoa ruokinnan ja eläinjalostuksen onnistumisesta.

Suffolk säilytti kärkipaikkansa- risteytysten suosio kasvaa

Kaikkien karitsoiden keskimääräinen päiväkasvu pysyi lähellä viimevuotista, pientä nousua oli havaittavissa varsinkin uuhikaritsoilla. Suffolk piti kärkipaikkansa päiväkasvuissa 310 gramman päiväkasvulla, vaikkakin tulos laski viimevuotisesta 64 grammaa. Suomenlammas-suffolk risteytysten kasvu nousi 307g/pvä tuloksella lähelle puhdasta suffolkkia. Kolmannelle sijalle pääsi kolmiroturisteytys texel- oxford down-suomenlammas risteytys 302 gramman päiväkasvulla. Päiväkasvutavoitteet ovat tilakohtaisia ja niihin voidaan vaikuttaa mm. rotuvalinnoilla ja ruokinnalla.  Muita kasvun seurannan mittareita ovat elävän eläimen lihaksen ultraäänimittaukset ja arvostelu, sekä teurastulokset.

Punnitukset ovat erittäin tärkeä mittari

Tallennettujen syntymäpainojen määrä lisääntyi hieman viimevuodesta. Myöhemmin punnittujen karitsoiden tulostenmäärä kuitenkin väheni. Punnituksen ovat tärkein mittari niin jalostuksessa kuin ruokinnanseurannassa, joten niitä toivoisi tehtävän paljon enemmän. Kuitenkin näistä tuloksista pystytään saamaan rotukohtaisesti luotettavaa tietoa. Tilastoihin on julkaistu ne, joiden määrä on riittävä ja jotka ovat vakiintuneet suomalaiseen lammastuotantoon. Kolmenpäivän paino kuvaa hyvin uuhen ruokinnan onnistumista tiineyden lopulla. Karitsan sopiva koko antaa hyvät edellytykset karitsointien onnistumiseen ja myös karitsan alkukasvatukseen. Kuudenviikonpainolla (42 pv) mitataan uuhen maidontuotantoa ja karitsan alkukasvatuksen onnistumista. Neljän kuukauden paino (120 pv) mittaa karitsoiden kasvukykyä ja ruokinnan onnistumista. Parhaat karitsat lähtevät teuraaksi tämän punnituksen jälkeen tilakohtaisista tavoitteista ja rotuvalinnoista riippuen. Yleensä jalostuseläinvalinnat tehdään myös 4 kuukauden punnituksen yhteydessä 90-150 pvä. Punnitusvälillä tehdyt painot korjataan laskennallisesti (ohjelman kaavalla) vertailukelpoisiksi tuloksiksi. 

Suffolk rotu piti ykkössijoituksen 3 päivän painossa 6,09 kg karitsapainolla. Kuudenviikonpainoissa suffolk nousi dorsetin ohi kärkeen 20,25 kg painolla. Myös korkeimmissa luokissa (parhaat 25% ja parhaat 10%) painotulokset siirtyivät suffolk rodulle. Neljän kuukauden painossa suffolk säilytti kärkipaikan kaikissa luokissa tuloksilla 44,14-51,82-54,08, vaikka tulokset hieman laskivat edellisestä vuodesta.

Lammastuotosseurannan tulokset 2016 tästä

Tilakohtaisiin lammastuotosseurantatuloksiin 2016 tästä

Kiinnostuitko hittilistapässeistä?

Jalostusarvon ennusteilla eli BLUP-indekseillä maan parhaiksi rankatut pässit ja uuhet on listattu näillä sivuilla. Kiinnostuitko niiden suvuista? Tai haluaisitko ostaa hittilistapässin tai sen pojan?

Huippupässejä voi testiparittaa tilan uuhille WebLampaan Sukutaulu-näytöllä. Ohjelma näyttää sukusiitosasteiden lisäksi pässin tuotostiedot sekä sähköisen sukupuun.

Lisää huippupässejä ja -uuhia on tarjolla sivuilla www.proagria.fi/lammastuotosseuranta. Linkki tuloksiin löytyy myös Suomen Lammasyhdistyksen sivuilta Jalostus-osiosta. Uuhien ja pässien listoja ristiinlukemalla voi onnistua räätälöimään itselleen unelmayhdistelmän seuraavaksi isäpässiksi.

Kiinnostuitko lampaiden tuotosseurannasta tai tulostesi parantamisesta? Ota yhteyttä ProAgrian lammasasiantuntijoihin www.proagria.fi/lammasasiantuntijat

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.