Keinoja lehmän lämpöstressin välttämiseksi

16.05.2019

Lämpöstressiä lehmillä jo +18 asteessa

Viime kesänä pitkään jatkuneet lämpimät kelit haittasivat eläinten oloja, koska lämpöstressiä oli monilla naudoilla. Suomessa ei ole totuttu pitkiin helteisiin, joten monesta navetasta puuttui eläinten viilennysmahdollisuudet osittain tai kokonaan. Perinteisesti avataan kesällä ovia ja ikkunoita mahdollisuuksien mukaan, mutta sillä ei välttämättä saavuteta riittävää viilennystä eläintiloihin, joten eläimet kärsivät lämpöstressistä.

Lämpöstressi alentaa maitotuotosta ja hedelmällisyyttä sekä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa niin lypsy- kuin umpilehmillä. Maitotuotoksen alentuminen näkyy vasta 36-48 h lämpöstressin alkamisesta, joten kun se huomataan, ollaan jo myöhässä. Hedelmällisyyden heikkeneminenkin havaitaan monesti vasta viikkojen tai kuukausien päästä, jos lämpöstressi ei heti ole vakava, jolloin kiimoja ei näy ollenkaan. Lämpöstressistä kärsineen umpilehmän tuotos seuraavalla kaudella on jopa 500-1000 kg vähemmän kuin mitä normaalisti. Myös sikiö kasvaa heikommin heikentyneen aineenvaihdunnan takia ja sillä on vaikutusta syntymän jälkeen vasikan omaan kasvuun ja jopa ensikkokauden poistoihin asti!

Lämpöstressiä mitataan THI-ideksillä (temperature-humidity index). Lukeman pitäisi olla alle 68, jolloin eläin ei koe lämpöstressiä. Mitä kosteampaa, sitä matalammassa lämpötilassa jo syntyy lämpöstressiä.

Jotta lehmän aineenvaihdunta toimii normaalisti, sen lämpötilan pitää pysyä melko samana. Ruumiinlämpö pitää olla ympäristön lämpötilaa korkeampi, jotta lehmä saa haihdutettua lämpöä itsestään. Jotta lämmönsäätely toimii lehmällä, täytyy ympäristöä tarvittaessa viilentää: varjolla, ilmastoinnin nopeuttamisella tai puhaltimilla ilma liikkeelle. Suomessa vähemmän käytettyjä ovat sadettajat, mitä taas käytetään paljon alueilla, joilla lämpötilat kohoavat korkeiksi.

Puhaltimia suositellaan erityisesti makuualueelle, ruokintapöydälle sekä odotusalueelle ja ne saavat olla aina päällä lämpöisillä keleillä. Puhaltimia pitää olla riittävästi, mielellään n. 10 metrin välein ja n. 20 asteen kulmassa. Valmistajilta saa oikean mitoituksen puhaltimiin navetan koon mukaan.

Lehmien käyttäytyminen muuttuu lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Seisominen lisääntyy, koska lehmä yrittää haihduttaa koko pinta-alallaan eikä vain puoliksi makuulta. Seisominen taas voi lisätä ontumisia, jos lehmä ei makaa tarpeeksi ja alusta on betonia tai muuta kovaa materiaalia sorkalle. Parsimateriaalilla on väliä, koska hiekka olisi viilein alusta. Eläimet etsivät vaistomaisesti ympäristön lämpötilaa viileämpiä alueita, minkä vuoksi myös välttelevät joitain alueita navetassa tai eivät halua mennä ulos kuumimpana hetkenä päivällä. Auringon paistaessa kesällä sisälle, lehmät eivät välttämättä halua oleskella niillä alueilla sen vuoksi. Samoin laidunnus myöhään illalla, yöllä tai aamuyöllä on viileintä aikaa vuorokaudesta, jolloin lehmät syövät mielellään.

Syömiskäyttäytyminen mukautuu lämpöstressissä. Veden tarve kasvaa jopa 30 %, kun lämpötila nousee +17:sta +30 asteeseen, joten tarjolla pitää olla runsaasti viileää, puhdasta vettä, ja erityisesti lypsyn jälkeen. Juoma-astioiden puhdistus useammin lisää veden juontia. Maidosta melkein 90 % on vettä, joten sen saatavuudella on suuri merkitys maitotuotokseen!

Kuiva-ainesyönnin lasku eli rehujen syönnin vähentyminen laskee maitotuotosta, joten syönnin ylläpitäminen ja ruokinnan optimointi lämpöstressissä on tärkeää. Syöntiä ylläpitää rehujen jako useammassa erässä, jolloin se pysyy maittavampana tai esim. appeeseen lisätään propionhappoa lämpenemisen estämiseksi pöydällä. Kokonaisenergiantarve kasvaa, koska ylläpitoenergiaan kuluu enemmän energiaa hengitystiheyden ja huohotuksen voimistuessa lämpöstressissä.

Ruokinnan optimoinnissa huomio sulaviin rehuihin ja riittävään kuituun, jotta lehmä saa helposti energiaa sekä ylläpitää märehtimistä. Hyvälaatuiset rehut vähentävät käymisestä johtuvaa lämmön nousua pötsissä, joten todella kuituisia, heikosti sulavia rehuja ei kannata antaa lämpöstressistä kärsiville eläimille. Kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien tarve kasvaa, koska lehmä hikoilee ja syö vähemmän kuin normaalisti. Ennakointi on ruokinnassa tärkeintä, koska lämpöstressissä syönti alenee.

 

Ympäristön lämpötilan hallinta on tärkeintä ja ruokinta toissijaista, kun yritetään ehkäistä lämpöstressiä tai ainakin minimoida negatiiviset vaikutukset tuotokseen, hedelmällisyyteen ja terveyteen kaikilla naudoilla. Hyvällä managementilla, olosuhteilla ja toimenpiteillä sekä oikeanlaisella ruokinnalla voi lievittää lämpöstressin vaikutuksia lypsy- ja umpilehmillä nuorkarjaa unohtamatta.

 

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.