Ideoita navettaan tehokkailta ruotsalaistiloilta

23.01.2014
Tutustumiskohteina olleiden ruotsalaispihatoiden investointikustannukset olivat 8 800–11 000 euroa (80 000–100 000 kruunua) parsipaikkaa kohti.

Ruotsissa elintarviketeollisuuden toimijat ovat yhteistyössä laatineet elintarvikestrategian. Sen tavoitteena on eläinten ja ihmisten terveys, joka säilyttää kuluttajien luottamuksen kotimaisiin elintarvikkeisiin. EU-jäsenyyden aikana maatalousmaan ala on kasvanut 3 % ja samalla nurmiala on kasvanut 22 %. Syynä on varmasti osaltaan ollut tukien kohdentaminen. Muun muassa ympäristötuki sisältää samaan tyyliin kuin Suomessakin laidunmaiden, avoimien maisemien, luonto- ja kulttuurialueiden, luomutuotannon ja vähennetyn typpilannoituksen tukemisen. Skåne ja Länsi-Göötanmaa ovat maan suurimmat maatalousalueet.
 
Eläinsuojelusäädökset ohjaavat kotieläintuotantoa Ruotsissakin. Se on ensimmäinen Pohjoismaa, joka kielsi kananmunatuotannon häkeissä jo 1997. Samoin Ruotsi on kieltänyt uusien parsinavetoiden rakentamisen ja kaikki parsinavetat 30 vuoden siirtymäajalla. Kotieläintuotanto on kokenut suuren rakennemuutoksen, keskikokoisella ruotsalaistilalla on 70 lypsylehmää ja keskituotoskin on reilusti yli 9 200 kiloa maitoa. Robottitiloja Ruotsissa on yli tuhat, 30 % lehmistä, ja se onkin pohjoismaiden suurin robottimaa.  

Matkamme tilakohteet olivat kehittyviä, maidontuotantoon panostavia tiloja. Heillä oli selkeä käsitys uusimman investoinnin onnistumisesta ja visio tilan tulevasta toiminnasta. Tilakohteina oli kolme lypsyrobottitilaa, Westfalia, DeLaval ja Lely, sekä yksi lypsyasematila. Tiloilla lypsylehmien navetat tai makuuhalli olivat uudehkoja, mutta muu rakennuskanta vaihteli iältään aina 1900-luvun alkuun asti. Lypsylehmiä tiloilla oli 200–600 ja peltoa 200 hehtaarista tuhanteen. Kaikilla tiloilla oli palkattua työvoimaa (1–7 henkeä), konekanta vaihteli tiloilla lähes täysin omasta hyvin pieneen peltokoneisiin sidottuun pääomaan. Uudet robottipihatot olivat hyvin pitkälle automatisoituja – kiinteitä lattioita puhdistivat raapat, ruokinta tapahtui matto- tai kiskoruokkijalla täyttöpöytien kautta ja lypsy robotilla. Lypsyasemanavetassa rehu jaettiin apevaunulla. Navetoiden investointikustannukset olivat 8 800–11 000 euroa (80 000–100 000 kruunua) parsipaikkaa kohti.

Tilojen erilaisuus teki matkasta antoisan ja avartavan. Näimme hyvin organisoituja ja hoidettuja navetoita, mutta havaitsimme myös joitakin selkeästi kehitettäviä asioita. Lypsyrobotin tehokkuudesta keskustelimme ja muun muassa Enebergan veljekset kertoivat, että kun maitomäärä robottia kohti oli yli 2 000 kilon, ei silloin robotissa ollut lainkaan vapaata kapasiteettia. Veljekset totesivat, että heidän mielestään robottia ei pidä viedä aivan täysillä, jotta ongelmien sattuessa pieni pelivara on käytettävissä ja toiminta säilytettävissä hyvällä tasolla. Koska tiloilla oli palkattua työvoimaa, näimme navetoissa työohjeita eri paikoissa työrutiinien ylläpitämiseksi sekä viestintävälineenä työntekijöiden välillä.

Keskustelimme tiloilla myös rehuntuotanto- ja ruokintaketjuista. Esimerkiksi yhdellä tilalla appeeseen laitettavaan säilörehuun sekoitetaan kolmen eri sadon rehuja, näin säilörehun laatu pidetään tasaisena lypsylehmille. Jos matkalta poimitaan vielä joku mieleen jäänyt asia, niin yhdellä tilalla kapea ruokintapöytä, lypsylehmät toisella puolen, umpilehmät ja hiehot toisella puolen, oli eroteltu kiinteällä esteellä ja näin rehun sekoittuminen estettiin tai se, että juomapisteitä oli sijoitettu ruokintapöydän reunaan. Tällä haluttiin varmistaa, että lehmä pystyy syömään riittävästi, kun vettä ei tarvitse lähteä juomaan kauemmas.

Elmia-näyttelyssä oli kattavasti esillä alan viimeisintä tietoa. Näyttelyn teemana oli kotieläin ja tekniikka. Mahdollista oli päästä kuulemaan sorkkaterveysluentoja, kestävyysjalostusasiaa ja karjasilmä-luentoja. Navetan ratkaisuista mielenkiintoa herättivät esimerkiksi liikkuvat lattiaratkaisut vasikoiden karsinoihin ja lehmien parsiin.

Ruotsin opintomatka järjestettiin osana ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Keski-Suomen MaitoPisnes-hanketta.

 

Huomioita matkalta kirjasi Sari Morri Työtehoseurasta.
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Ajanvaraus pilotoinnissa Etelä-Pohjanmaalla
    Ajanvaraus asiantuntijoillemme on tulevaisuudessa mahdollista tehdä digitaalisesti verkossa pilotoinnin jälkeen.